Kumpi tuli ensin? Muna vai kana?

[timoteus]

Olen kuullut, että te opetatte että usko tulee ainoastaan äänellisen kuulemisen kautta. Ihmettelen itse sitä. Eikö Jumalan sanan lukeminen ole kuulemista? Eikö paavalin sanojen lukeminen ole kuulemista? Hyväksyttekö sen että uskotaan radion kautta kuullun sanan perusteella?

Pohjimmiltaan kysynkin, kumpi synnyttää uskon. Sana vai sanan lausuja? Ei evankeliumia ja Jumalaa pitäisi rajoittaa. Todistaja seura opettaa että ihminen tulee uskoon ainoastaan vesikasteessa. Tekö opetatte että uskoon tullaan ainoastaan äänellisen saarnan kautta? Kumpi tuottaa uskon, saarnaaminen vai sana?

8. Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. 9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Room.10

Minusta Paavalin sanat ovat luettunakin Jumalan Hengen ja voiman osoittamista. Ei ne Paavalin sanat ole vain kuolleita sanoja vaan totista sanaa.

4. ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, 5. ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

En ymmärrä kuinka tässä asiassa voidaan olla niin yksioikoisia. Se johtaa monenlaisiin hankaluuksiin kun ei voida viedä sanaa eteenpäin erilaisilla viestintä välineillä.

[Taavetti]

Pohjimmiltaan kysynkin, kumpi synnyttää uskon. Sana vai sanan lausuja? Ei evankeliumia ja Jumalaa pitäisi rajoittaa. Todistaja seura opettaa että ihminen tulee uskoon ainoastaan vesikasteessa. Tekö opetatte että uskoon tullaan ainoastaan äänellisen saarnan kautta? Kumpi tuottaa uskon, saarnaaminen vai sana?

Kumpi tuottaa uskon, saarnaaminen vai sana?

Jos olemme aivan tarkkoja, niin ei kumpikaan erikseen, eikä kumpikaan edes yhdessä. Yritän pienellä vertauksella avata kysymykseen vastausta.
Jos haluamme sytyttää kynttilän, ei se syty vaikka sata kertaa käytämme liekitöntä tulitikkua tai kynttilää toisen vieressä. Mutta jos tikussa on sytytetty tuli, se voi sytyttää liekin kynttilään tai toiseen tulitikkuun. Voimme myös viedä sytytetyn kynttilän liekin sopivan lähelle toista kynttilää, niin liekki siirtyy siihen ennestään liekittömäänkin kynttilään.

Vertauskessa liekki kuvaa Jumalan Pyhää Henkeä. Usko ennestään uskosta osattoman sisimmässä syttyy ja syntyy vain Pyhästä Hengestä osallisen uskovaisen julistaman evankeliumin vakuutuksen alla, ei sanojen vuoksi sinänsä, ne ovat vain heikko henkäys synnin vian alaisen ihmisen suusta. Mutta kun sanojen taustalla on Jumalan armo ja Pyhän Hengen voima, se saa suuria aikaan, jos niiden sanojen kuulija saa armon uskoa ne sanojen vakuutuksen omalle kohdalleen.

Samoin kuin on turhaa sytyttää kynttilää liekittÖmällä tikulla tai kynttilällä, on mehdotonta synnyttää kellekään pelastavaa uskoa ilman läsnä olevan Pyhän Hengen voimaa. Etsinpä tähän jatkoksi yhden kohdan Raamatusta.



Apostolien teot 19
13Muutamat Juudalaiset, jotka olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat mainita Herran Jesuksen nimeä niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja sanoivat: me vannotamme teitä Jesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.
14 Ja muutamat niiden seassa, jotka tätä tekivät, olivat Skevan, Juudalaisten ylimmäisen papin, seitsemän poikaa.
15 Mutta paha henki vastasi ja sanoi: Jesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta mitkä te olette?
16 Ja ihminen, jossa paha henki oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät ja paiskasi heidät allensa, niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä huoneesta ulos pakenemaan.
17 Ja tämä tuli tiettäväksi sekä kaikille Juudalaisille että Grekiläisille, jotka Ephesossa asuivat, ja pelko tuli kaikkein päälle ja Herran Jesuksen nimi suuresti ylistettiin.

Sama uudemman käännöksen mukaisena:

13 Myös jotkut kiertelevät juutalaiset henkienmanaajat alkoivat loitsiessaan lausua Herran Jeesuksen nimeä. Karkottaessaan sairaista pahoja henkiä he sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa." [Mark. 9:38]
14 Näin tekivät myös juutalaisen ylipapin Skeuaksen seitsemän poikaa,
15 mutta paha henki vastasi heille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalinkin tiedän, mutta keitä te olette?" [Mark. 1:34]
16 Ja mies, jossa paha henki oli, ryntäsi heidän kimppuunsa, nujersi heidät kaikki ja runteli heitä niin, että heidän oli alasti ja verissä päin paettava talosta.
17 Tämä tuli Efesoksessa sekä juutalaisten että kreikkalaisten tietoon, ja pelko valtasi kaikki ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti.

[nuusku]

Ajattelin tähän ketjuun sanoa, kun satuin etsimään raamattuhausta sanalla korva, tosin tiedä onko tämä viestini varsinaisesti kysymykseen vastaava asia, mutta hämmästelin, miten monessa kohtaa Herra Jeesus sanoo, että "jolla korva on, se kuulkaan." Niin, että se on aivan kuin erittäin tärkeä asia! Erityisesti ilmestyskirjassa Jeesus sanoo saman lauseen erittäin monta kertaa:

Ilm. 2:7 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, annan minä elämän puusta syödä, joka keskellä Jumalan paradisia on.
Ilm. 2:11 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo: Joka voittaa, ei se toiselta kuolemalta vahingoiteta.
Ilm. 2:17 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo: sen, joka voittaa, annan minä syödä siitä salatusta mannasta, ja tahdon hänelle hyvän todistuksen antaa, ja sillä todistuksella uuden kirjoitetun nimen, jota ei yksikään tiedä, vaan se, joka sen saa.
Ilm. 2:29 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo.
Ilm. 3:6 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo.
Ilm. 3:13 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo.
Ilm. 3:22 Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo.
Ilm. 13:9 Jos jollakin korva on, se kuulkaan.

Ja evankeliumeissa hän sanoo samoin:

Matt. 11:
14 Ja jos te tahdotte ottaa vastaan: hän on se Elias, joka tuleva on.
15 Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

Matt. 13:
8 Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.
9 Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

Mark. 4:
22 Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis.
23 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.

Mark. 7:
15 Ei ole ulkona ihmisestä mitään, joka häneen menee sisälle, ja taitaa hänen saastuttaa; mutta ne, mitkä hänestä tulevat ulos, ne ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen.
16 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.

Luuk. 8:8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kuin se kävi ylös, teki se satakertaisen hedelmän. Kuin hän tämän sanoi, huusi hän: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

Luuk. 14:
34 Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?
35 Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

Minusta on vielä erittäin mielenkiintoista, että Herra Jeesus sanoo tuon kehotuksen lähes joka kohdassa aivan kuin yllättäen, ensin kerrotaan jotain muuta ja sitten tuleekin yht'äkkiä: Jolla on korvat, se kuulkaan. Ja sitten vielä se, että sen jälkeen kun hän oli noussut taivaaseen ja ilmestyi Johannekselle, niin silloin hän sanoi nimenomaan, että kuulkaat mitä Henki seurakunnille sanoo. Kun hän oli itse fyysisesti maan päällä, niin hän itse opetti ja saarnasi, mutta sitten kun hän meni ylös, niin hän kehotti kuulemaan mitä Henki seurakunnille sanoo, ja nimenomaan, mitä Henki seurakunnille sanoo, Henki siis sanoo jotain seurakunnille, ja sitä tulisi kuulla.

En tosiaan tiedä liittyykö tämä täsmällisesti itse aiheeseen, mutta oli pakko mainita tämä seikka, kun se kiehtoi minua päivällä niin paljon. Ainakin itselläni kun on korvat.

[Maarimi]

Elävässä, kuullussa Sanassa vaikuttaa Pyhä Henki. Luettu sana vahvistaa uskoa, jos sen ymmärtää oikein. Yksinäinen pohdiskelu voi johtaa harhaan, ja siksikin seurakuntayhteys on tärkeä.

[Nepheg]

Näin juuri itsekin olen ymmärtämässä, raamatun sana muuttuu eläväksi, kun se saarnataan uskovan kautta.
Jumala käyttää uskovaa sanan julistuksessa.

Paavali Roomalaiskirjeessä: Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.

Kuten huomaat, uskosta---->uskoon, eli välimiehenä on aina uskova.
Näinhän se on jatkunut aivan sieltä Jeesuksen ajoilta ja vieläkin jatkuu niin kauan kuin armon aikaa kestää...

Ilman muuta raamattua kannattaa lukea ja hyvä jos sen kautta kiinnostus herää, näinhän kävi itsellenikin.
Mutta juuri äänellisen saarnan (reaaliaikaisen, ei siis nauhoitetun) kautta julistetun evankeliumin uskominen omalle kohdalle vasta tekee Pyhän Hengen ansiosta uskon eläväksi.
(Saa siis itsekin Pyhän Hengen.)

Raamatusta ei muuten taida löytyä tapausta, jossa joku olisi tullut omin päin uskoon vain raamattua tai muita pyhiä kirjoituksia lukemalla.
Mieleeni tulee esimerkiksi Etiopialainen herra, joka osasi pyhät kirjoitukset
mutta ymmärrys ja oikea usko seurasi vasta kun uskova hänelle asioita avasi.

[Taavetti]

En tosiaan tiedä liittyykö tämä täsmällisesti itse aiheeseen, mutta oli pakko mainita tämä seikka, kun se kiehtoi minua päivällä niin paljon. Ainakin itselläni kun on korvat.

Kyllä ne paikat liittyvät olennaisesti timoteuksen kysymään asiaan. On kuitenkin huomattava se tosiasia, kun Raamatussa puhutaan kuulemisesta, sillä yleisimmin tarkoitetaan enemmän, kuin ulkonaista kuulemista. Sillä tarkoitetaan sellaista kuulemista, joka onnistuu ulkoisesti sokealtakin, eli sisäistä kuulemista, joka myös tottelemiseksi sanotaan. Niinkuin Vanhan liiton aikana profeetta Samuel sanoi kuningas Saulille, kun Saul oli toiminut ja tehnyt vastoin profeetalta saatua neuvoa, kirjoitan ulkomuistin mukaisesti, voin tarvittaesa etsiä paikankin, mutta olkoon nyt näin:

Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja totella enemmän kuin oinasten lihavuus.

[Weha]

Rakkaat veljet ja siskot ovat hyvin osaneet asiaa ottaa esiin...ihmenetyttää kyllä nuo timoteuksen omat lainaukset, jotka puhuvat ihan niinkuin opetamme.

8. Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. 9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Room.10

Lainaus:
4. ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista 5. ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

[timoteus]

vekkuli"]Näin juuri itsekin olen ymmärtämässä, raamatun sana muuttuu eläväksi, kun se saarnataan uskovan kautta.
Jumala käyttää uskovaa sanan julistuksessa.

Raamatun sana on itsessään jo elävää. Sana ei vain muutu eläväksi vaan se on elävää. Uskon perusta ei ole ihminen vaan sana. Muutenhan usko olisi riippuvainen siitä onko se saatu uskovalta vai luopiolta. Se johtaisi epävarmuuteen. Luopio pappikin pystyy julistamaan sanaa oikein kun raamatun mukaan sitä tuo esiin.

12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija. Hepr.4

23. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

Jumala käyttää toki uskovia sanan levittämiseen ja opettamisessa mutta sana itsessäänkin sisältää kaiken mitä ihminen tarvitsee uskoon tulemiseen. Siellä on lakia ja siellä on evankeliumia. Siellä on kehotus tehdä parannus ja kehotus uskoa.

Kuten huomaat, uskosta---->uskoon, eli välimiehenä on aina uskova.
Näinhän se on jatkunut aivan sieltä Jeesuksen ajoilta ja vieläkin jatkuu niin kauan kuin armon aikaa kestää...

Niin kuin tiedämme niin raamatun kirjoittajat ovat uskovia ja jokainen joka on tekemisissä raamatun kanssa ovat tekemisissä uskon ja elävän sanan kanssa.

Ilman muuta raamattua kannattaa lukea ja hyvä jos sen kautta kiinnostus herää, näinhän kävi itsellenikin.
Mutta juuri äänellisen saarnan (reaaliaikaisen, ei siis nauhoitetun) kautta julistetun evankeliumin uskominen omalle kohdalle vasta tekee Pyhän Hengen ansiosta uskon eläväksi.
(Saa siis itsekin Pyhän Hengen.)

Aika surullista on kun Jumalan mahdollisuudet kutistetaan. Tuntuu uskomattomalta sekin että nauhoitettu saarna ei voisi vaikuttaa uskoontulemiseen. Millainen Jumala ei kykene vaikuttamaan sanallaan ihmiseen?

Raamatusta ei muuten taida löytyä tapausta, jossa joku olisi tullut omin päin uskoon vain raamattua tai muita pyhiä kirjoituksia lukemalla.
Mieleeni tulee esimerkiksi Etiopialainen herra, joka osasi pyhät kirjoitukset
mutta ymmärrys ja oikea usko seurasi vasta kun uskova hänelle asioita avasi.

On syytä huomioida että uusitestamentti valmistui myöhemmin eikä monilla ihmisillä ollut lukutaitoakaan. Ei silloin ollut radiota sen kummemmin kuin televisiotakaan. Joten ihan käytännön syistä ei tietenkään ollut mahdollista lukemalla tulla uskoon.

Herra Jeesus Kristus kantoi syntini ristillä ja raamattu kertoo sen selvästi. Se kertoo selkeästi että joka tunnustaa syntinsä ja uskoo Kristuksen kuolleen puolestaan saa uskoa syntinsä anteeksi. Jos joku sitä epäilee niin säälin hänen puolesta. Jos joku näin helpon asian mutkistaa niin minkä sille voi. Taivastie on selkeä. Pelastuksessa parasta on se että se ei perustu mihinkään mitä ihminen tekee vaan se on yksin Jumalan armo teko syntistä kohtaan.

[Weha]

Timoteuksella on paljon kohtia, mutta Not Raamattua...

Raamattu opettaa monin paikoin, että Jumala vanhurskauttaa omansa vain seurakuntansa kautta, eli Pyhän Hengen viran kautta.

2.kor.3:6. "Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi".

Joh.20:21. "Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät".

22. Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.
23. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."

Siis ei ole niin, että voitaisiin kelata vanhoja nauhoja ja ottaa syntienanteeksianto sieltä. Tämä olisi yksi tie myös eriseuran rakentamiselle. Synnit saa anteeksi "reaaliajassa ", kuten tulee olla.

[Taavetti]

Nyt timoteus unohti taas Kandaken, Etiopian hoviherran kamaripalvelijan, joka matkusti pitkän matkan Jerusalemiin, rukoili ennen matkaansa, rukoili Jerusalemissa, osti matkaansa profeetan kirjan, luki sitä (osasi siis lukea) mutta ei saanut lukemalla oikeaa uskoa. Jumala voi vaikuttaa herätyksen lukemisen tai uskosta osattomien saarnoista, tai myös monista muista elämän kohtaloista. Uskon syntymiseen, siis uuden elävän Jumalan lapsen syntymiseen, tarvitaan kuitenkin ennen uskoneen julistama evankeliumin saarna. Raamatun mukainen oppi on Hengen, siis Pyhän Hengen vaikuttama pyhitysoppi. Vain se on Raamatun, Jumalan sanan mukaan oikeaa pyhitysoppia.
Toki Jumala olisi kaikkivaltiaana voinut toisinkin säätää, mutta kun asia on näin, niin se vain on. Heikkojen ihmisten vuoksi Jumala on sen niin säätänyt, että epäileväisinkin jaksaa uskoa, kun sen sanan kuulee uskovaisen suusta ja Jumala sen hänen sisimmässään vahvistaa Pyhän Hengen pantilla.

Jos opettaisimme timoteuksen vaalimalla sanan pyhitysopilla, voisimme väittää vaikka niin, että kuollut äiti voi vuosiakin kuolleena oltuaan synnyttää vielä eläviä lapsia.Eihän se ole mahdollista, jos äiti kuolee, kuolee pian hänen syntymätön lapsensakin. Mutta ennen äidin kuolemaa syntyneet lapset jäävät eloon.

[Taavetti]

Raamatun sana on itsessään jo elävää.

tähän sopii muistaa, että vaikka kirjoitettukin sana on elävää, kirjoitetun sanan vaikutus on sellainen, että se kadottaa kaiken elämän. Paavali taisi opettaa tähän tapaan: Puustavi (lain kirjain) kuolettaa, (tappaa)mutta henki tekee eläväksi.

Henkeä ei ole missään kuolleessa, eikä myöskään eläväksi tekevää vaikutusta.

[O.M]

Elävässä, kuullussa Sanassa vaikuttaa Pyhä Henki. Luettu sana vahvistaa uskoa, jos sen ymmärtää oikein. Yksinäinen pohdiskelu voi johtaa harhaan, ja siksikin seurakuntayhteys on tärkeä.

Ei kaikessa kuullussa sanassa vaikuta Pyhä Henki, vaan vain Pyhän Hengen virkaa toimittavien uskovaisten saarnaamassa sanassa.

"Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta" (Joh.6:63).

Tämä vain tarkennuksena, koska tuon kirjoittamasi voisi tulkita ns. sananpyhitysopiksi, joka on lestadiolaisuudessa yleisesti hylätty käsitys. Sananpyhitysopin mukaan saarnattu sana voi tehdä eläväksi myös silloin, kun sanaa saarnaava ei itse ole uskovainen.

[O.M]

Olen kuullut, että te opetatte että usko tulee ainoastaan äänellisen kuulemisen kautta.

On totta, että pidämme kiinni äänellisestä evankeliumista ainakin niiden kohdalla, joilla on korvat, joilla kuulla. Mutta vielä oleellisempaa kuin suullinen sana on Pyhän Hengen vanhurskauttava läsnäolo seurakunnan kautta. Jokaisessa uudestisyntymässä on läsnä seurakunta (=vähintään yksi uskovainen ihminen, jolla on Pyhä Henki), joka uudestisynnyttää hengellisesti kuolleen ihmisen. Jeesushan opetti:

"46 Ja sanoi heille: niin on kirjoitettu, ja niin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,
47 Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista." (Luuk.24.)

Jos uskon voisi saada kuolettavaa kirjainta lukemalla, ei varmastikaan olisi tarpeellista saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamusta kaikissa kansoissa. Syntien anteeksiantaminen on Pyhän Hengen virka, kuten evankelista Johannes tuo esiin: ensin otetaan elävässä evankeliumissa Pyhä Henki vastaan, jonka jälkeen saadaan valta päästää syntejä.

"22 Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23 Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt." (Joh.20.)

Elävä evankeliumi on Pyhän Hengen eläväksi tekemää ilosanomaa Herran Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä. Se ei ole loitsunomaisesti sidottu sanamuotoon, vaan Pyhän Hengen virkaan. Evankeliumissa Jumalan edessä kelpaava vanhurskaus ilmoitetaan uskosta (ennen uskoneen uskosta) uskoon (evankeliumissa uudestisyntyvän uskoon).

"15 Sentähden niin paljo kuin minussa on, olen minä teillekin, jotka Roomissa olette, valmis evankeliumia saarnaamaan.
16 Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi. Ensin Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.
17 Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta." (Room.1.)

Evankeliumi julistetaan aina Pyhän Hengen kautta.

"Joille se ilmoitettu oli, sillä ei he itseänsä sen kautta palvelleet, vaan meitä, jotka nyt teille niiden kautta julistetut ovat, jotka teille evankeliumia saarnanneet ovat Pyhän Hengen kautta, taivaasta lähetetyn, jota enkelit nähdä himoitsevat" (1.Piet.1:12).

Tästä todistavat myös Jeesuksen sanat, joissa hän toteaa, että syntien ja ylitsekäymisten tähden kuolleiden on synnyttävä uudesti vedestä (sanasta) ja Hengestä. Ei siis riitä pelkkä sana, vaan tarvitaan Henki tekemään eläväksi.

"Jesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla" (Joh.3:5).

Myös Paavali toteaa, että Jumala säätänyt sovintosaarnan meissä. Miksi, sitä emme tiedä, mutta Jumalalle on vain otollista vanhurskauttaa syntinen ihminen meidän saastaisten huultemme kautta lausutun sovintosaarnan avulla.

"Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt" (2.Kor.5:19).

Hän toteaakin, että kirjain edustaa lakia ja kuolettaa, kun taas Pyhän Hengen virka on tehdä eläväksi.

"Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi" (2.Kor.3:6).

Paavali selittää selvästi, että on virka, joka antaa Hengen.

"Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?" (2.Kor.3:8.)

Tämä virka on niillä, joita itseään kohtaan armo on ensin tapahtunut. (Vrt. Jeesuksen sanat: "Ottakaa Pyhä Henki...")

"Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on, niin emme suutu" (2.Kor.4:1).

Näin siis usko on alusta loppuun sen totisen mestarin, Pyhän Hengen työ. Pyhä Henki puhuttelee ihmistä luonnossa, kansojen vaiheissa, ihmiskohtaloissa. Pyhä Henki murskaa ihmisen sydämen evankeliumille otolliseksi Raamatun lukemisen ja muun kuolettavan lain saarnan kautta. Pyhä Henki vanhurskauttaa ihmisen elävän evankeliumin kuulemisen kautta seurakunnassa.

[timoteus]

Taavetti"]Nyt timoteus unohti taas Kandaken, Etiopian hoviherran kamaripalvelijan, joka matkusti pitkäån matkan Jerusalemiin, rukoili ennen matkaansa, rukoili Jerusalemissa, osti matkaansa profeetan kirjan, luki sitä (osasi siis lukea) mutta ei saanut lukemalla oikeaa uskoa.

En unohtanut. Niin kuin kirjoitin niin uusitestamentti ei ollut vielä silloin saatavilla. Vanhaa testamenttia lukemalla tai julistamalla sitä ei tule uskoon tänä päivänä (niin kuin huomaamme Israelinkin suhteen) eikä myöskään silloin. Vanhan testamentin aika on siinä mielessä loppunut. Vanhaa testamenttia pitää tulkita uuden testamentin kautta. Hoviherran tiedot pelastustiestä olivat hyvin hatarat.

En kyllä itse tukeutuisi niin paljoa yhteen raamatunpaikkaan kun on kyse keskeisestä opinkappaleesta.

Heikkojen ihmisten vuoksi Jumala on sen niin sätänyt, että epäileväisinkin jaksaa uskoa, kun sen sanan kuulee uskoaisen suusta ja Jumala sen hänen sisimmässään vahvistaa Pyhän Hengen pantilla.

Minä ajattelen ihan toisinpäin. Nimenomaan ihmisen heikkouden takia uskon syntyminen on Jumalan sanan ansiota. Epäileväisin uskoo kun Jumala muuttaa hänen ymmärryksensä sanan ja siinä vaikuttavan Pyhän Hengen kautta.Apt.16:40. Eli kun evankeliumia julistetaan niin Jumala toimii sanansa kautta. Niin kuin raamattu tuo esiin niin hyvä on Jeesuksesta saarnata oli sitten motiivi mikä vain.

Olisihan se pelottava ajatus kelle vain jos se jolta olisi kuullut evankeliumin ja uskonut tämän saarnan osottautuisi luopioksi tai peräti täyspakanaksi joka olisi huijannut koko seurakuntaa. Jos nyt usko olisi ollut riippuvainen tämän petturi sanan julistajan uskosta niin monen uskon pohja romahtaisi. En usko sellaiseen opetukseen. Ei asiat voi niin mennä.

Jos opettaisimme timoteuksen vaalimalla sanan pyhitysopilla, voisimme väittää vaikka niin, että kuollut äiti voi vuosiakin kuolleena oltuaan sýnnyttää vielä eläviä lapsia.Eihän se ole mahdollista, jos äiti kuolee, kuolee pian hänen syntymätön lapsensakin.

En kyllä ymmärrä kuinka voidaan verrata sanaa kuolleeseen äitiin!! Sana on aina elävää.

12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;

[timoteus]

Kiitos vain O.M:lle kattavasta ja asiallisesta selvityksestä. En vain vakuutu vaikka monin osin olemmekin samoilla linjoilla.

On totta, että pidämme kiinni äänellisestä evankeliumista ainakin niiden kohdalla, joilla on korvat, joilla kuulla. Mutta vielä oleellisempaa kuin suullinen sana on Pyhän Hengen vanhurskauttava läsnäolo seurakunnan kautta.

Eli ilmeisesti kuurot voivat tulla uskoon lukemalla kun vain paikalla on seurakuntalaisia. Näen kyllä ristiriidan kun korostatte äänellistä julistusta.

Jos uskon voisi saada kuolettavaa kirjainta lukemalla, ei varmastikaan olisi tarpeellista saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamusta kaikissa kansoissa.

Minä tuossa jo edellisessä kirjoituksessa toin esille että sana ei ole koskaan kuollettavaa vaan pelastuminen lakia noudattamalla. Juutalaiset olivat lain alla eivätkä ymmärtäneet että lainteoilla ei voinut pelastua. Sanan korostus ei suinkaan vähennä tarvetta julistaa sitä. Päinvastoin. Mahdollisimman monelle on julistettava sanaa. Kaikin mahdollisin tavoin on sanaa vietävä eteenpäin.

"22 Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23 Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt." (Joh.20.)

evankeliumit kertovat tuosta eritavoin. esim Luukas kuvaa tapauksen toisin.

49. Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta.

Puhallus mitä ilmeisimmin viittasi helluntaihin ja mitä silloin oli tapahtuva.

Elävä evankeliumi on Pyhän Hengen eläväksi tekemää ilosanomaa Herran Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä. Se ei ole loitsunomaisesti sidottu sanamuotoon, vaan Pyhän Hengen virkaan. Evankeliumissa Jumalan edessä kelpaava vanhurskaus ilmoitetaan uskosta (ennen uskoneen uskosta) uskoon (evankeliumissa uudestisyntyvän uskoon).

En minäkään pidä evankeliumia loitsuna. Eihän evankeliumi voi upota ellei Jumala vaikuta sen vastaanottajassa ymmärrystä. Toisille ihmisille voidaan saarnata koko ikänsä eikä he tee parannusta.

Tästä todistavat myös Jeesuksen sanat, joissa hän toteaa, että syntien ja ylitsekäymisten tähden kuolleiden on synnyttävä uudesti vedestä (sanasta) ja Hengestä. Ei siis riitä pelkkä sana, vaan tarvitaan Henki tekemään eläväksi.

Olen siinä samaa mieltä että uskon syntymiseen tarvitaan sana ja pyhä henki. Viittaan edelliseen vastaukseeni tuossa ylempänä.

[O.M]

Eli ilmeisesti kuurot voivat tulla uskoon lukemalla kun vain paikalla on seurakuntalaisia. Näen kyllä ristiriidan kun korostatte äänellistä julistusta.

Kuuro ei voi tulla uskoon lukien Raamattua tai jotain muuta uskonnollista tekstiä, vaikka paikalla olisikin uskovainen (tai niin kuin sen sanoit: "seurakuntalainen"), koska tällöin seurakunta olisi vain sivustaseuraaja eikä äiti, joka synnyttää. Vrt. hän yrittäisi ottaa vettä tyhjästä kaivosta, vaikka vieressä olisi ehtymätön avoin elämän veden lähde. Kuuro voi sen sijaan saada parannuksen armon Pyhän Hengen virkaa toimittavan uskovaisen viittoma- tai elekielestä. Kuurolle on siis oleellisempaa kuulla sydämensä korvilla, olla kuuliainen Jumalan valtakunnan kutsulle. Pidän toki mahdollisena, että jos kuuro ei osaa viittomakieltä, mutta osaa lukea ja kirjoittaa, ja hänen kommunikointinsa tapahtuu kirjoituksena paperilapuille, niin toki tällaisessa tapauksessa evankeliumin voi varmaan julistaa paperilapulle kirjoitettuna, mielellään yhdistettynä kätten päälle panemiseen, kuten Apostolien teoissa. Niin kuurotkin kuulevat.

Ristiriitaa ei ole, koska Jeesus sanoo: Joilla on korvat, kuulkoon. Jumala ei ole sulkenut valtakuntansa ovia myöskään niiltä, joilla ei ole korvia.

[lukkari]

Tuon vain esiin sen, että jos Timoteus tulisi esim Suviseuroihimme, hän saattaisi nähdä, kuinka kuuro-sokealle ihmiselle tulkataan saarnaa (fyysisellä kosketusperiaatteella, kommunikointoimenetelmä), eli hän "kuulee" saarnaa ja myös elävän evankeliumin henk.kohtaisesti.

Jeesuksen sanat toteutuvat konkreettisesti.

Matt. 11:5

Sokiat saavat näkönsä, ja ontuvat käyvät, spitaliset puhdistetaan, ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, ja köyhille saarnataan evankeliumi,

Kysymys on siis sydämen kuulemisesta ja sydämen näkemistä. Jeesus sanoo toisaalla näin:

Matt. 13

10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?
11 Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.
12 Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.
13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.
14 Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.
15 Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.
16 Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.

Tulipa mieleen, kun tässä on puhuttu korvista, että Raamatussa puhutaan kovakorvaisuudesta.

Tit. 1: 16
He sanovat tuntevansa Jumalan, mutta töillänsä he sen kieltävät, ja ovat kauhiat ja kovakorvaiset ja kaikkiin hyviin töihin kelvottomat.

[Weha]

Elävässä, kuullussa Sanassa vaikuttaa Pyhä Henki. Luettu sana vahvistaa uskoa, jos sen ymmärtää oikein. Yksinäinen pohdiskelu voi johtaa harhaan, ja siksikin seurakuntayhteys on tärkeä.

Ei kaikessa kuullussa sanassa vaikuta Pyhä Henki, vaan vain Pyhän Hengen virkaa toimittavien uskovaisten saarnaamassa sanassa.

"Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta" (Joh.6:63).

Tämä vain tarkennuksena, koska tuon kirjoittamasi voisi tulkita ns. sananpyhitysopiksi, joka on lestadiolaisuudessa yleisesti hylätty käsitys. Sananpyhitysopin mukaan saarnattu sana voi tehdä eläväksi myös silloin, kun sanaa saarnaava ei itse ole uskovainen.

Minä olen ymmärtänyt sen että Henki joka eläväksi tekee ja liha ei auta tarkoitti sitä, että laintekoja noudattamalla ei voinut pelastua. En siis tulkitse sitä niin että sana itsessään kuolettaisi.

Vastaus: Siis kohta osoittaa, ettei epäuskoinen ihminen kykene tekemään hengellistä ratkaisua, vaan sen saa aikaan kohdankin mukaan yksin Pyhän Hengen sana/saarna. Paavali toteaakin Hengen virasta: "Meillä senkaltainen virka on, sen jälkeen kuin armo meidän koh-taamme tapahtunut on" (2.Kor.4:1).
Kohta osoittaa siis, että ennen uskoneiden kautta, on Pyhän Hengen virka.

Oli myös hieman vieras veto timoteukselta väittää, ettei Pyhän Hengen virkaa ollut vanhassatestamentissa.

[O.M]

Minä olen ymmärtänyt sen että Henki joka eläväksi tekee ja liha ei auta tarkoitti sitä, että laintekoja noudattamalla ei voinut pelastua. En siis tulkitse sitä niin että sana itsessään kuolettaisi.

Minä ymmärrän sen niin (ja tiedän myös kristillisyydessämme ymmärrettävän niin), että liha on "vanha osamme", "vanha aatami", "luonnollinen ihminen", joka on ihminen ilman Pyhää Henkeä. Liha on siis sekä epäuskoisissa että uskovaisissa.

Henki on Pyhä Henki, joka on uskovaisten ihmisten sydämissä panttina. Henki tekee eläväksi ja vain niiden kautta, joiden sydämissä Henki asuu. Epäuskoisen saarnaama evankeliumi ei ole elävää, koska "liha ei mitään auta." Uskovaisen ihmisen saarnaama evankeliumi on elävää, koska uskovaisen ihmisen sydämessä asuva Kristuksen Henki tekee sen eläväksi. Uskovaisenkaan ihmisen saarnaamassa evankeliumissa ei liha mitään auta, vaan Henki on se, joka tekee eläväksi.

[Nepheg]

En unohtanut. Niin kuin kirjoitin niin uusitestamentti ei ollut vielä silloin saatavilla. Vanhaa testamenttia lukemalla tai julistamalla sitä ei tule uskoon tänä päivänä (niin kuin huomaamme Israelinkin suhteen) eikä myöskään silloin. Vanhan testamentin aika on siinä mielessä loppunut. Vanhaa testamenttia pitää tulkita uuden testamentin kautta. Hoviherran tiedot pelastustiestä olivat hyvin hatarat.

Ei vanhaa testamenttia ole kumottu, vaan täytetty, näin ymmärrän.
Se joutaa tuolla ajattelutavallasi siis roskiin?

Kerro siis meille tyhmille missä kohtaa uudessa testamentissa (tai vanhassakin testamentissa. Saat sieltäkin ottaa esimerkin...) joku on tullut uskoon lukemalla, ilman Pyhän Hengen pappia (uskovaa) ?