Raamatunkäännöksistä

[Hynde]

Pro eriseura. 8) - kielen puolesta.

Lyhyen katselmuksen perusteella.

Eriseura sanaa käytetään paaljon useammin kuin synonyymi puoluellisuus. Puolueen sisällä puolueellisuus on mielestäni huonompi sana kuvamaan.
Tulen siis tulokseen että politiikassa eriseuraisuus on yleinen sana.

Testaamallani
Eriseuraisuutta ei antanut mun hakukoneella yhtään lestadiolaisuuteen liittyviä.

Jos meillä on noin suomen kieleen vakiintunut ja kuvainnollinen sana niin turhaankos me politiikan yksinoikeudeksi sellaisen sanan annetaan.

Vaihtoehtona on kiertoilmaisu.
Lahko sanan käyttö aiheuttaa jo halventamista ja kuvaa eri lajia, eikä ole siis nykykielen mukaan täysi synonyymi.
Tottakai joukkiota voi käyttää mikä tarkoittaa epämääräistä ihmisryhmää. Epämääräisestä ryhmästä tulee mieleen jonkinlainen häröporukka, joka voisi kuvata sekaseuraisuutta. Joukkion huono puoli on, että sitä pitää täydentää. Joukkioon joutuu lisää kuvaavia kenen joukkio- koran joukkio.

Joukkioisuutta- eihän tämä taivu.

No jos hyviä sanaehdotuksia tulee niin otetaan vastaan.

[O.M]

Uusimmassa Päivämiehessä (37/2007) hyviä ja mielenkiintoisia artikkeleita Raamattuun liittyen, mm. P.K:n artikkeli suomenkielisistä raamatunkäännöksistä. Kaikki artikkelit eivät näytä olevan nettiversiossa.

[weha]

Kuten yhteisöissä aina, lestadiolaisillakin on oma kielen vivahteensa, jota he kutsuvat Kaanaan kieleksi. Kaanaan kieli koostuu muutamista Raamattuun perustuvista sanoista ja sanonnoista, esimerkiksi "käydä armolähteen luo" (pyytää synnit anteeksi). Ulkopuolisen saattaa olla vaikea ymmärtää saarnoja, varsinkin pitkään saarnanneiden saarnamiesten puhetta. Niissä viljellään mielellään erilaisia kielikuvia, jotka pohjautuvat pääasiallisesti Raamatun tekstiin. Kaanaan kielen viljely ei ole itsetarkoitus, mistä esimerkkinä on suviseuroihin järjestetty referointipalvelu, jossa toimittajat kuuntelevat puheet tarkasti ja perkaavat sieltä pois kaanaankieliset kokonaisuudet. Näin ulkopuolisen on helpompi ymmärtää saarnan perusidea. Vanhoillislestadiolaiset käyttävät Raamattunaan vuoden 1878 evankelis-luterilaisen kirkon virallisen painoksen mukaista käännöstä, joka pohjautuu Bibliaan eli Antti Litzeliuksen käännökseen vuodelta 1776. Syynä on käsitys siitä, että myöhemmissä käännöksissä on enemmän epätarkkuuksia. Bibliasta katsotaan myös välittyvän parhaiten uskonpuhdistuksen keskeisiä periaatteita.[52]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus