Kirjoittaja O.M » 07 Elo 2007, 00:11
Tässä sieluntila-arvioperinnäissäännön tarkastelun yhteydessä voi olla mielenkiintoista tarkastella, mitä Jeesus sanoo tuomitsemisesta. Ulkomuistista ja hakutoiminnon avulla löysin mm. seuraavia kohtia:
JEESUKSEN OPETUS TUOMITSEMISESTA
Matt.7:
1 Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
2 Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, pitää teitä tuomittaman, ja sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.
3 Miksis siis näet raiskan, joka on veljes silmässä, ja et äkkää malkaa omassa silmässäs?
4 Taikka, kuinka sinä sanot veljelles: pidäs, minä otan raiskan silmästäs; ja katso, malka on omassa silmässäs?
5 Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka ulos sinun silmästäs, ja katso sitte, kuinka saisit raiskan ulos veljes silmästä.
--> Kannattaa kiinnittää huomio sanaan 'veljes' (voisi lukea myös 'sisares'). Tämä ei näet koske maailman omavanhurskaita samalla tavalla, vaikka emme heitäkään voi varsinaisesti tuomita muuten kuin armolla ja anteeksiantamuksella. Jos ne eivät kelpaa, sitten jäävät synteinensä Kristuksen tuomittaviksi.
Matt.12:
18 Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.
19 Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.
20 Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,
Matt.12:
33 Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
34 Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
35 Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.
36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;
37 Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.
--> Tässä näemme, että vaikka omavanhurskaita ja jumalattomia ei varsinaisesti olekaan sopivaa tuomita, heitä on kuitenkin oikeutettua nimittää kyykäärmeiden sikiöiksi.
Matt.16:19 Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
--> Synteihinsä sitominen on synteihin jättämistä. Sidottu tuomitaan sitten viimeisellä tuomiolla. Aidosti katuvaa ei koskaan voi sitoa.
Matt.18:
15 Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.
16 Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.
17 Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18 Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
--> Luulen, että tässä tulee selitys siihen, että Jeesus nimenomaan teroittaa, ettei veljeä saa tuomita. Syntiin langenneen katumattoman nimikristityn sitomisvalta näet on annettu seurakunnalle eikä yksittäiselle kristitylle.
Matt.18:
21 Silloin Pietari tuli hänen tykönsä, ja sanoi: Herra, kuinka usein minun pitää veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, antaman anteeksi? onko seitsemässä kerrassa kyllä?
22 Sanoi Jesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastaan seitsemän kertaa, mutta seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
--> Katuvalle taas on aina annettava anteeksi.
Matt.23:23 Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka kymmenykset teette mintuista, tilleistä ja kuminoista, ja jätätte pois ne raskaammat laista, tuomion, laupiuden ja uskon: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.
--> Tuomio kuuluu keskeisenä osana Jumalan valtakunnan saarnaan, yhtä keskeisenä kuin armo ja usko.
Luuk.6:
37 Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: älkäät sadatelko, ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.
38 Antakaat, ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.
39 Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?
40 Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa, mutta jokainen on täydellinen, kuin hän on niinkuin hänen mestarinsa.
41 Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?
42 Eli kuinkas taidat sanoa veljelles: veljeni, pidä, minä otan raiskan, joka on silmässäs, ja et itse näe malkaa, joka on omassa silmässäs? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäs, ja katso sitte, jos taidat ottaa raiskan, joka on veljes silmässä.
--> Myös tämä kohta kokonaisuutena lukien viittaa siihen, että Jeesus kehottaa olemaan tuomitsematta nimenomaan uskonveljiä ja -sisaria.
Luuk.11:42 Mutta voi teitä, te Pharisealaiset! että te kymmenykset teette mintuista ja ruutasta, ja kaikkinaisista kaaleista, ja jätätte pois tuomion ja Jumalan rakkauden: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.
--> Tuomio on niin tärkeä osa Jumalan valtakunnan saarnaa, että se mainitaan yhdessä rakkauden kanssa.
Joh.3:
16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman.
18 Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.
19 Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat.
--> Jeesuksen tuomio on, että hän antaa armon käydä oikeudesta uskovilleen.
Joh.5:
22 Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:
23 Että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niinkuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.
24 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minun lähetti, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja ei hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään.
25 Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee, ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.
26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,
27 Ja on hänellä myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika.
28 Älkää tätä ihmetelkö; sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä.
29 Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen.
30 En minä itsestäni taida mitään tehdä: niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikia; sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.
--> Jeesus tuomitsee kerran oikein Isänsä valtuuksin.
Joh.7:24 Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio.
--> Kaikki ei ole sitä, miltä päällepäin näyttää, vaan pitäisi osata nähdä pintaa syvemmälle.
Joh.8:
15 Te tuomitsette lihan jälkeen, en minä ketään tuomitse.
16 Ja vaikka minä tuomitsisin, niin minun tuomioni on tosi; sillä en minä ole yksinäni, vaan minä ja Isä, joka minun lähetti.
--> Jeesuksenkin tuomio olisi kaiketi vain armo ja anteeksiantamus, mutta siitähän uskovaisia on kautta aikain syytetty.
Joh.12:
47 Mutta jos joku minun sanani kuulee, ja ei usko, en minä häntä tuomitse; sillä en minä tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan vapahtamaan.
48 Joka minun katsoo ylön, ja ei ota vastaan minun sanojani, hänellä on se, joka hänen tuomitsee: se puhe, jonka minä puhuin, pitää hänen tuomitseman viimeisenä päivänä.
--> Uskovaisia on syytetty aina tuomitsemisesta, mutta Jeesus osoittaa, että sana tuomitsee.
Joh.20:23 Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
--> Ne, joiden synnit Jeesuksen seuraajat antavat anteeksi, tuomitaan armolla viimeisellä tuomiolla, ja ne, joille anteeksiantamus ei kelpaa, tuomitaan synneistään viimeisellä tuomiolla.
Tuomio näyttää olevan siis hyvin keskeisessä asemassa Raamatussa. Jo pelkästään evankeliumitekstien tarkastelu osoittaa, että suruttomien ja armovarkaiden ainoa Raamatusta muistama lause "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" ei kontekstistaan irrotettuna auta pitkälle kerran tulisilmäisen tuomarin edessä.