Tie on kaita

[O.M]

Omalle kohdalleni voin sanoa, että ainoa syy miksi minun lihaani vähääkään kiinnostaisi juoda lasillinen viiniä, olisi se että näin kelpaisi maailmalle paremmin. Ja luulen, että monella, jotka etsivät lupaa asialle, on kysymys tästä. Joko siitä että itse voisi ottaa edes vähäsen tai sitten edes ilmaista hyväksyntänsä.

Kun minulla oli uskomisessa vaikeuksia muutamia vuosia sitten, minulle oli nimenomaan vaikeinta ratkaista ja ilmaista suhtautumiseni muiden juomiseen. Olin silloinkin raitis, mutta kun mielipiteet piti yrittää sovittaa kohtuukäytönkannattajakavereilleni "salonkikelpoisiksi". Muistan, että sydämestäni tunsin silloinkin, että raittius on oikeasti se oikea suhtautumistapa alkoholiin, mutta silti saatoin sanoa, että "minä olen raitis, mutta ei minua haittaa sinun juomisesi" tai että "eihän se yksi lasillinen kenellekään haittaa, vaan humalahakuisuus". Tosiasiassa ne kaverini joivat välillä vähän ja välillä humalaan. Minkään sortin kohtuukäytöstä ei ollut kysymys.

Olen myös pistänyt merkille, että kohtuukäyttöargumenteilla juomistaan puolustelevat yhtä lailla humalajuojat kuin lasillisen ruokajuomana nauttijat.

[O.M]

On todella paljon vaikeampaa olla kohtuukäyttäjä kuin täysraitis. Olen henk. koht. kokenut tämän omassa työssäni, jossa joudun tapaamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Jos yrittäisin olla kohtuukäyttäjä, olisin jatkuvasti valtavien paineiden ja kuormien alla kun tapana on että illan käydesssä pitemmälle lasiin kaadetaan väkisin. Nyt voin olla vapaa kun sanon aterian alussa, että minä en käytä alkoholia ollenkaan. Se kyllä ymmärretään helposti varsinkin jos sen perustelee vielä eikä suotta ujostele kertoa syitä.

Myös omien kokemusteni perusteella raittiutta yleensä ymmärretään melko hyvin. Vaikeampaa on selittää, miksi ei nosta alkoholitonta maljaa. Yksi hyvä selitys voi olla vastakysymys: "Oletko koskaan ollut tilaisuudessa, jossa nostetaan vain alkoholittomia juomia?"

[O.M]

Matt.11 (Biblia)
Matt.11 (1938)
[i]18. Sillä Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: 'Hänessä on riivaaja'.
19. Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!' Ja viisaus on oikeaksi näytetty teoissansa."

En tarkkaan ottaen tiedä, mikä oli Kehäkukkasen viestin "pääpointti", mutta takerrun nyt tuohon "viininjuojakohtaan". Uuden käännöksen mukaan kuuluu näin:

18 Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: 'Hänessä on paha henki.'
19 Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!' Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!"

Ts. ihmiset huhuilivat/panettelivat, että Johanneksessa olisi ollut paha henki ja että Jeesus olisi ollut juomari. Ko. huhu ei kuulosta kovin uskottavalle, koska elämän Herra Jeesus itse totesi, että juomari ei peri Jumalan valtakuntaa. Olisi erikoista, jos Jeesus, joka oli synnitön, olisikin toiminut periaatteella "älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon."

Matt.24:
"48 Mutta jos paha palvelia sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta;
49 Ja rupee pieksämään leipäveljiänsä, niin myös syömään ja juomaan juomarien kanssa:
50 Niin sen palvelian Herra tulee sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jolla ei hän tiedä.
51 Ja hän eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattuin kanssa: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys."

[kieronymos]

Vaikeampaa on selittää, miksi ei nosta alkoholitonta maljaa. Yksi hyvä selitys voi olla vastakysymys: "Oletko koskaan ollut tilaisuudessa, jossa nostetaan vain alkoholittomia juomia?"

Nopea vastaus: kyllä.

[O.M]

Vaikeampaa on selittää, miksi ei nosta alkoholitonta maljaa. Yksi hyvä selitys voi olla vastakysymys: "Oletko koskaan ollut tilaisuudessa, jossa nostetaan vain alkoholittomia juomia?"

Nopea vastaus: kyllä.

Kerro lisää. Olen ollut itse useassa maljannostotilaisuudessa, mutta kertaakaan ei ole ollut nostettavana vain alkoholittomia juomia, vaan nosto on tapahtunut pääosin alkoholijuomilla ja meille "tiukkiksille" on varattu alkoholiton vaihtoehto. Kertaakaan en ole nostanut ja kieltäytymisen tyylikkyys on ollut vaihtelevaa.

Millainen on siis ollut luonteeltaan tilaisuus, jossa on nostettu vain alkoholittomia maljoja?

[Maarimi]

Siis onko Weha nyt leimattu jo lähes alkoholistiksi, ja minut ekumeenikoksi ???

Ja millä ihmeen perusteilla?

Vertaukseni laupiaasta samarialaisesta tarkoitin kuinka hullua on toisten kristillisten suuntien halveksunta, jopa oman ev.lut. kirkkomme ei-vl:en kohtelu ja nimittely epäuskoisiksi.

Ymmärrän, että vl:ksi syntynyt on niin vahvasti omaksunut sanan epäuskoinen, että sanan käyttäminen on ihan ymmärrettävää.

Mutta esim. minä en voi sanoa ketään kristityksi itsensä tunnustavaa epäuskoiseksi, vaan hän on eri tavalla uskomassa. Siksi ihmettelenkin kuinka te, jotka hiljattain olette parannuksen armon saaneet, voitte omaksua noin sokeasti kaikki, mitä vl-tapakulttuuriin kuuluu?

Jos minä olen syyllistynyt ekumenian syntiin, voinen kysyä kuinka moni teistä on syyllistynyt rakkaudettomuuden syntiin?

Ymmärrän, että Wehalla on omat syynsä pohtia tuota alkoholiasiaa. Mitkä lienee . On kuitenkin hyvä, että sitä avoimesti käsittelee, mikä mielessä on.

Oma kokemukseni alkoholista on negatiivinen, mutta ehtoollisella otan mieluummin alkoholia sisältävää viiniä, koska se on parempaa .

hannu kiteytti hyvin sen miten minäkin ajattelen:

"Muuten, jo pelkkä toisten juomisen katselu saattaa itselle pahan mielen. Siinä näkee kuinka ihminen muuttuu, ja kuinka kohtuus on monesti kohtuuttomuus."

Taavetti, minulla on myös tuore kokemus häistä. Samalla tavalla tunsin kuin sinäkin. En viihdy juhlissa, varsinkaan alkoholipitoisissa...

[kieronymos]

Millainen on siis ollut luonteeltaan tilaisuus, jossa on nostettu vain alkoholittomia maljoja?

"Tilaisuus" on varmaan väärä sana. Spontaani tilanne pikemminkin.

[Taavetti]

Ei alkoholin nauttimisen puolustaminen ole alkoholismia.

Oikea rakkaus voi olla joskus tiukkaotteista, mutta lempeää sen on oltava aina. Apostoli, muistaakseni Jaakob kirjoitti, ettei kukaan näe hyväksi ollessaan Jumalan kurituksen tai koetuksen alla, mutta kun se on ohi, hän on kiitollinen siitäkin.

Samaa voit Maarimi kohdistaa itsellesi. On eri asia elää sovussa ja keskustellakin sovussa eri uskoisten kanssa, kuin alkaa heitä uskon veljinään pitämään. Aiheesta tiedän keskustellun useissakin yhteyksissä aivan normaalin elämän puitteissa. On jonkin asteinen probleema, miten eidän tulisi kutsua eri tavalla uskovia. Joskus on sanottu uskottomiksi, se kuitenkin viittaa myös aviouskottomuuteen ja silloin se on pahemman lajin loukkaus. Epäuskoinen on lievempi ilmaus, loukkaavan tuntuu sekin. Jos sanomme aina vain eri tavalla uskoviksi, sanoista katoaa herkästi terveellinen suola, sillä sanat eivät sisällä pientäkään nuhteen sanaa.

Miten pitää terveellinen suola puheisiin sekoitettuna, ja samalla välttyä loukkaamasta ketään? Kuitenkin itse Jeesus sanoi: Olkoon teidän puheenne soveliasta ja suolalla sekoitettua.

[O.M]

Millainen on siis ollut luonteeltaan tilaisuus, jossa on nostettu vain alkoholittomia maljoja?

"Tilaisuus" on varmaan väärä sana. Spontaani tilanne pikemminkin.

Tuo kuulostaakin jo uskottavammalta. En ole kuullut järjestetystä maljannostotilaisuudesta, jossa nostettaisiin vain alkoholittomia juomia. Käsittääkseni alkoholittomien juomien nostaminen on kai jopa hyvän käytösetiketin vastaistakin.

[kehakukkanen]

En tarkkaan ottaen tiedä, mikä oli Kehäkukkasen viestin "pääpointti", mutta takerrun nyt tuohon "viininjuojakohtaan". Uuden käännöksen mukaan kuuluu näin:

18 Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: 'Hänessä on paha henki.'
19 Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!' Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!"

Entäpä jos sen lihavoisi vähän toisin?
18 Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: 'Hänessä on paha henki.'
19 Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!' Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!"

Johannes, Jumalan mielen mukainen mies ei käyttänyt viiniä. Jeesus, Jumalan Poika, tosi ihminen ja tosi Jumala, ilmeisesti käytti. Absolutismin perusteleminen suoraan Raamatulla on minusta vaikeata (vaikka itse olenkin raitis). Sen sijaan sen perusteleminen suomalaisessa, humalahakuisessa kulttuurissa on hyvinkin helppoa, Raamattuun tukeutuen. On parempi olla saattamatta ketään kiusaukseen tai olla pahentamatta toista, kuin pitää omasta vapaudestaan kiinni.

Viestini "pääpointti" oli kuitenkin enemmän näissä viimeisissä jakeissa:

25. Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
26. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
27. Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
28. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

Siitä levosta käsin näyttää asiat toisenlaisilta, niin kuin jokainen armon alla elävä tietää.

[nuusku]

Satuin kyselemään tällä palstalla tuota viini-asiaa reilu vuosi sitten, nimenomaan tuota Matt 11:19, ja uskovaiset vastasivat siihen tosi selventävästi, keskustelu näyttää yhä löytyvän opillinen-osiolta, linkistä Weha on itse laittanut em. keskusteluun linkin, jossa selvitetään laaja-alaisesti noita asioita ja sen ajan viinin koostumusta.

EDIT: Se näyttikin olevan Gersonin eikä Wehan laittama linkki, mutta joka tapauksessa hyvä linkki siellä on.

Poistin vanhentuneen linkin, jos joku löytää Uskonvanhurskaus osasta keskustelun tai linkin, johon nuusku viittasi, voi lisätä tähän tai kertoa, ellei itse onnistu lisäämisessä. Taavetti

[O.M]

Entäpä jos sen lihavoisi vähän toisin?
18 Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: 'Hänessä on paha henki.'
19 Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!' Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!"

Johannes, Jumalan mielen mukainen mies ei käyttänyt viiniä. Jeesus, Jumalan Poika, tosi ihminen ja tosi Jumala, ilmeisesti käytti. Absolutismin perusteleminen suoraan Raamatulla on minusta vaikeata (vaikka itse olenkin raitis).

Hmm, tuon perusteella voisi pikemminkin päätellä, että Johannes ei juonut edes vettä saati syönyt mitään, kun taas Jeesus joi mm. vettä ja söi mm. kananmunia. Mutta kun tiedämme, ettei ihmisruumis säily pitkään hengissä pelkällä Pyhällä Hengellä, voimme tietysti hivenen kyseenalaistaa kohdan "Johannes ei syö, ei juo" informaatiosisältöä. Ehkä se tarkoittaa vain, että Johannes paastosi usein. Sen sijaan meillä ei ole mitään syytä kyseenalaistaa kohdan "Ihmisen Poika syö ja juo" sisältöä. Niin varmasti oli. Sen sijaan voimme vahvoin perustein kyseenalaistaa pahantahtoisten ihmisten tekemät panettelevat johtopäätökset, että Johanneksessa olisi paha henki ja että Jeesus olisi ahmatti ja juoppo. Pahantahtoinen ihminen on saattanut ajatella, että kun Jeesus söi ja joi publikaanien kanssa, että Jeesus olisikin juonut päihdyttävää viiniä, vaikka todellisuudessa hän joi rypälemehua.

Niin tai näin, tuossa kohdassa on alusta loppuun kyse vain huhupuheista, joihin tulee suhtautua juuri sillä varautuneisuudella kuin huhupuheisiin tulee suhtautua. Ko. raamatunkohdasta ilmenee, että 'tämä sukupolvi' huutaa mm.: "Johannes - - ei syö eikä juo, - - Ihmisen Poika - - syö ja juo." Uskokoon minun puolestani huhupuheisiin kuka haluaa.

"16 "Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen:
17 'Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.'
18 Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: 'Hänessä on paha henki.'
19 Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!' Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!"

Sen sijaan sen perusteleminen suomalaisessa, humalahakuisessa kulttuurissa on hyvinkin helppoa, Raamattuun tukeutuen. On parempi olla saattamatta ketään kiusaukseen tai olla pahentamatta toista, kuin pitää omasta vapaudestaan kiinni.

Noista olen samaa mieltä, mutta olen myös sitä mieltä, että raittius on yhtä lailla perusteltavissa Raamatulla myös Välimeren maiden kulttuurissa. Ongelmattomia ne "eurooppalaisetkaan juomatavat" eivät ole, vaikka tiedotusvälineiden manipulointi monesti sellaista antaa ymmärtää.

[Pitkätukka]

epäilyksen laineet käyvät joskus voimalla ylitsemme, mutta silloinkin saamme rukoilla Isältä voimia torjua sielunvihollisen tarjoama omena...

Herra, siunaa meitä ja varjele meitä.
Valaise meille kasvosi ja ole meille armollinen.
Käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille rauha.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.

[Taavetti]

Tähän rukoukseen on meidän kaikkien tarpeellista yhtyä.

Eri tavalla uskovat ovat saaneet kantansa ilmaista, samoin ovat tehneet palstalle kirjautuneet vanhoillislestadiolaiset.

Jotenkin tuntuu, että nyt on sanottu kaikki tarpeellinen aiheen tiimoilta. Keskustelua ei tarvitse rajoittaa, mutta sen sävyä toivomme paremmaksi. Jospa se jatkuisi Pitkätukan aloittamassa hengessä. Opetuksen ja nuhteen sanoja on ilmeisesti tullut vähintään tarpeeksi, jospa Jumalan henki puhaltaisi, niin kuin se puhalsi Elia profeetan aikana.

1. Kuninkaiden kirja 19
9 Ja tuli siellä luolaan, ja oleskeli siellä yötä; ja katso, Herran sana sanoi hänelle: mitäs tässä Elia teet?
10 Hän vastasi: minä olen kiivauksella kiivannut Herran Jumalan Zebaotin tähden; sillä Israelin lapset ovat hyljänneet sinun liittos, ja sinun alttaris kukistaneet ja tappaneet sinun prophetas miekalla, ja minä yksinäni jäin, ja he etsivät minun henkeäni, ottaaksensa sitä pois.
11 Hän san1oi: mene tästä ulos ja astu vuorelle Herran eteen. Ja katso, Herra meni ohitse, ja suuri ja väkevä tuuli kävi, joka vuoret halkasi ja mäet särki Herran edellä; mutta ei Herra ollut tuulessa; ja tuulen perästä tuli maanjäristys, ja ei Herra ollut maanjäristyksessä;
12 Ja maanjäristyksen perästä tuli tulta, ja ei Herra ollut tulessa; tulen perästä tuli hieno tuulen hyminä.
13 Kuin Elia sen kuuli peitti hän kasvonsa hameellansa, ja meni ulos ja seisoi luolan ovella, ja katso, ääni sanoi hänelle: mitä sinulla tässä on (tekemistä), Elia?
14 Hän vastasi: minä olen kiivauksella kiivannut Herran Jumalan Zebaotin tähden; sillä Israelin lapset ovat hyljänneet sinun liittos, kukistaneet sinun alttaris ja tappaneet sinun prophetas miekalla, ja minä ainoasti jäin, ja he etsivät minun henkeäni, ottaaksensa sitä pois.
15 Mutta Herra sanoi hänelle: palaja tietäs myöten Damaskun korpeen: mene ja voitele Hasael Syrian kuninkaaksi.

Sama uusiman käännöksen mukaan:
9 Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: "Miksi olet täällä, Elia?"
10 Hän vastasi: "Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen." [1. Kun. 18:4,22; Room. 11:2-4]
11 Herran ääni sanoi: "Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi." Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. [2. Moos. 34:6; Ap. t. 2:2]
12 Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa.
13 Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle. Ääni sanoi hänelle: "Miksi olet täällä, Elia?" [2. Moos. 3:6]
14 Hän vastasi: "Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen."
15 Herra sanoi hänelle: "Lähde takaisin samaa tietä, jota tulit, ja mene autiomaahan lähelle Damaskosta. Voitele sitten Hasael Syyrian kuninkaaksi. [2. Kun. 8:13]

[O.M]

Näitä kahta viestiketjua, "Uskovaisena eläminen..." ja "Ketju kadonnut?" lukiessani huomioni kiinnittyy yhteen asiaan. Nimittäin, oleelliselta ei näytä itse keskustelun käyminen, vaan asian julkisuus. Areiopagilla ei haluta keskustella, vaan keskustelu halutaan välttämättä yleiselle puolelle melperien ym. luettavaksi.

Kommentoin vielä tähän paria asiaa, joista osa on toisessa ketjussa. Maarimi oli kopioinut Admatan palstalta seuraavan pätkän Raattamaan kirjeestä vuodelta 1873, yrittäen tällä todistella erittäin heikkoa tulkintaa Raattamaan ekumeenisuudesta:

"... toivokaamme, että kaikki herätykset viimein yhdistyvät, sekä valtakirkosta erkaantuvat, että uudestakastajat, metodistit, hedbergit, vieläpä maailman joukosta erkaantuneet kirkon yhteydestä olevaiset elävät kristityt. Että kaikki rakastaisivat keskenänsä, nimitettäköön millä nimellä tahansa..."

Kuitenkin sama Raattamaa on kirjoittanut myös mm. näin:

"Tulkoon erimieliset uskollansa autuaaksi, jos tulevat, mutta me emme löydä Raamatusta kahta Jumalan seurakuntaa."
- Juhani Raattamaa Juho Takkiselle ja H. Kollerille 1.5.1889.

Onko siis Raattamaan kirjoituksissa ristiriita, vai muuttuivatko hänen näkemyksensä noiden 16 vuoden aikana, jotka olivat kahden kirjeen välissä? Vastaus on ei.

Kun Raattamaa kirjoitti kirjeensä 1873, kontaktit muihin herätyksiin olivat todella vähäisiä. Siinä tilanteessa Raattamaalla oli perusteet olettaa, että elävää uskoa voisi olla niissäkin. Oli myös uumoilua, että itse asiassa muut herätykset olisivatkin sitä samaa synninpäätön julistusta, Jeesuksen veren priiskoitusta ja viinapirun evankeliumilla alaspainamista niin kuin laestadiolais-raattamaalainen herätys oli. Sellaisessa tilanteessa kannatti kokeilla kepillä jäätä ja lähestyä muita herätyksiä ystävällisesti.

Kun kontaktit muihin hengellisyyksiin saatiin, jouduttiin toteamaan ikävä tosiasia, että henkeä ei kerta kaikkiaan ollut muualla. Luin joskus Hynden kirjoituksen kahdesta saarnamiehestä, jotka olivat käyneet Tukholmassa asti jossain uudestikastajien tilaisuudessa. He olivat joutuneet toteamaan, että henkeä ei ole, kun sitä vain ei ole.

Maarimi hyvä. Pyydän, että suhtaudut äärimmäisellä kriittisyydellä Admatan palstan kirjoituksiin. Neuvoisin sinua tarttumaan mieluummin lestadiolaisuuden historiaa käsitteleviin tieteellisiin teoksiin. Admata on tieteellisempien ihmisten silmissä hyvin kyseenalainen henkilö (tai rehellisyyden nimissä oikeammin: täyspelle), jonka käsityksiä pidetään pseudohistoriana. Vaikuttaa siltä, että hän yrittää etsiä lestadiolaisuuden historiasta tukea omille korvasyyhyilleen. Sen näkyvänä piirteenä on ottaa juuri ylläolevan lainauksen tapaisia yksittäisiä lauseita sieltä täältä asiayhteydestään irrotettuna, ja siteerata niitä muistamatta, kuka kirjoitti, kenelle, milloin, missä tilanteessa ja miksi?

[O.M]

2.Tim.3:8."Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään".

Vielä tästä kohdasta.

Biblian mukaan 1.Tim.3:8:
"8 Niin pitää myös seurakunnan palveliat toimelliset oleman, ei kaksikieliset, ei juomarit, ei häpiällisen voiton pyytäjät"

Vaikka olettaisimme, että uusi käännös olisi tuossa kohdassa se parempi käännös, kohtaa ei silti voi pitää osoituksena alkoholipitoisen viinin kohtuukäytön puolesta. Kyse on näet seurakunnan paimenille (papit) annetusta ohjeesta, joiden tehtävänä on hoitaa ehtoollisen jakaminen. Ehtoollisviinissä on useimmiten alkoholia. Ehkä Paavali antaa vain ohjeen, että ehtoollisviineistä vastaavien seurakunnan paimenten ei tule olla huonona esimerkkinä seurakunnalleen juomalla alkoholipitoista viiniä enempää kuin ehtoollisen yhteydessä jaettavan tilkan.

Sinänsä voisi olla mielenkiintoista pohtia myös sitä, miksi ehtoollisviinissä ylipäätään on alkoholia, kun juutalaiset pitivät hyvänä viininä nimenomaan tuoretta, käymätöntä rypälemehua, ja huonona viininä käynyttä alkoholiviiniä. Ehkä selitys löytyykin siitä, että ehtoollisella Kristuksen veren osallisuuteen riittää pienikin tilkka viiniä. Kun kukaan uskon salaisuutta puhtaassa omassatunnossa säilyttävä kristitty ei halunnut juoda alkoholipitoista viiniä juovuttavasti, päätettiin huono viini sitten käyttää tilanteessa, jossa alkoholipitoisuudesta ei ollut mitään haittaa. Muutenhan käynyt viini olisi jouduttu kaatamaan viemäristä alas, sikäli mikäli sen ajan syrjäisessä Israelissa oli viemäreitä (Roomassa oli). Ehtoollistilkasta haittaa ei synny, vaan päinvastoin, niin pienenä määränä se voi olla jopa sydämelle hyödyllistä.

Näin ollen tätäkään raamatunkohtaa ei voida käyttää ns. kohtuukäytön puolusteluun (tai voidaan, mutta kriittinen tarkastelu osoittaa, että huonosti).

[O.M]

Siis onko Weha nyt leimattu jo lähes alkoholistiksi,

Tähän piti vielä sanoa, että alkoholistit muuten eivät ole niitä, jotka tekevät suurimman osan alkoholin vaikutuksen alla tehdyistä
- väkivaltarikoksista
- puolison pettämisistä
- liikennerikkomuksista,
vaan suurimmassa osassa tekijä on henkilö, joka on mielestään alkoholin kohtuukäyttäjä. Tällä en tarkoita Wehaa (joka omien sanojensa mukaan ei edelleenkään käytä alkoholia), vaan kohtuukäytön puolustelua. Kohtuu on monesti kohtuuttomuutta. Järkevää kohtuutta on käydä ehtoollisella, koska onhan kohtuullista, oikein ja autuaallista, että muistelemme Herramme kärsimyksiä muistoaterialla. Kaikessa muussa mennään kohtuuden yli kohtuuttomuuksiin. Voi toki olla, että minullakin on mennyt tämän aiheen jankkaaminen kohtuudesta kohtuuttomuuteen.

[Taavetti]

Sinänsä voisi olla mielenkiintoista pohtia myös sitä, miksi ehtoollisviinissä ylipäätään on alkoholia, kun juutalaiset pitivät hyvänä viininä nimenomaan tuoretta, käymätöntä rypälemehua, ja huonona viininä käynyttä alkoholiviiniä.

Tähän kohtaan hiukan selitystä. En tiedä, minkälaista viiniä käyttivät alkuseurakunnan apostolit ja muut uskovaiset ehtoolliselle. Myöhempien aikojen kristityille, varsinkin pohjoisempana se oli puhtaasti säilyvyys kysymys. Matkat olivat pitkiä pohjoiseen, jossa ei ollut omaa viinin tuotantoa. Tehokas pakastussäilöntä on melko uusi tulokas. Ei ollut oikeastaan muita säilytyskeinoja, kuin käyttäminen. Ilman käymistä se olisi homehtunut, joka on terveydelle vielä vaarallisempaa, kuin käyttäminen. Hapattaminen olisi tietysti ollut yksi vaihtoehto, mutta mahtoiko silloin olla keinoja estää saman aikainen käyminen. Jos nyt joku ei tietäisi, mikä on ero hapattamisen ja käyttämisen välillä, kerron sen lyhyesti. Käyminen on pääasiassa erilaisten hiivojen prosessi, siinä syntyy säilövänä aineena alkoholia ja pidempään käymistä jatkaessa etikkaa. (Etikkaa ja sappea tarjottiin Jeesukselle ristillä)
Hapattamisen vaikuttaa erilaiset maitohappobakteerit, säilyttävänä aineena syntyy erilaisia maitohappoja. Sivutuotteena myös vähäisessä määrin alkoholia ja muitakin kemiallisia aineita. Hapattamista tapahtuu muillakin happobakteereilla, mutta vain maitohappo on säilövää.
Esimerkiksi voihappokäyminen on tuotteen pilaantumista.

Poikkesin melkoisesti aiheesta, mutta tuntui oikealta kertoa hiukan ulkonaisista käsitteistä.

Maarimi kirjoitti:

Siis onko Weha nyt leimattu jo lähes alkoholistiksi,

Ei toki, ei sinne päinkään. Kysymys on siitä, että julkinen lasillisen juonnin luvan etsiminen ja antaminen, vieläpä Raamattuun vedoten, voi saattaa monet väärää vapautta etsivät heikolle paikalle. On melkoinen mahdollisuus, että joku heikko ja alkoholille altis on jo ehtinyt lukea sen viestin. Kun weha on internet piireissä taidettu tuntea melko suolaisena kirjoittajana, ei ole kaukaa haettu, että joku on ehtinyt päätellä, että kun tuo ahdasmielinen wehakin lupaa lasillisen juoda ja löytää vielä Raamatusta perusteet, niin tottahan minä uskallan sen lasillisen juoda ja kenties maljankin nostaa. Maljan nostaminen vaikka alkoholittomalla, on katsottu yhtymisseksi maallisin juomatapoihin.

On ollut Suomessa tunnettujakin alkoholi maljasta kieltäytyjiä. Vanhat kristityt muistivat sellaisina esimerkiksi presidentti Kyösti Kallion ja ministeri Lohen.

Lyöntivirheitä korjasin, Taavetti

[vl2003]

En tiedä, onko tästä aiheesta enää syytä jatkaa. Olen kuitenkin parina päivänä miettinyt lyhyttä kannanottoa, joten tulkoon vielä tänne jatkoksi.

Minun mielestäni on täysin epäolennaista, oliko Raamatun ajan ja alueen viineissä jonkin verran alkoholia vai ei lainkaan. Itselläni on ollut käsitys, että silloisessa kulttuurissa (miedohko) viini oli ainoa juoma, joka säilyi. Lapsille sitä laimennettiin vedellä, niin kuin Välimeren maissa kai vieläkin. Rehellisesti sanottuna minusta tuntuu hieman "hirttäytymiseltä" selittää Raamatun viiniä rypälemehuksi, vaikka varmasti on niinkin, että Raamatussa käytetyt termit eivät täysin vastaa meidän käyttämiämme (kuten tässäkin ketjussa on valotettu). Olosuhteista joka tapauksessa johtui, että silloin yleisesti ruokajuomassa oli hieman alkoholia. Juopumusta kuitenkin paheksuttiin ankarasti (kuten vieläkin Etelä-Euroopassa).

Raamatunkin aikanakin kuitenkin alkoholi aiheutti ongelmia. Juomareitahan Raamatussa varoitellaan siitä, että nämä eivät peri taivaan valtakuntaa.

Laestadiuksen aikana Pohjoisessa viinanpiru oli äärimmäisen vakava yhteiskunnallinen ongelma. Herätyksen historiaan tutustunut ymmärtää kyllä ihan maallisellakin järjellä, miksi Laestadiuksen ja sitä myötä koko herätyksen kanta alkoholiin muodostui kielteiseksi.

Mielestäni mikään ei Laestadiuksen ajasta ole muuttunut. Tuskin yhtään perheväkivaltatapausta tai henkirikosta tehdään ilman päihdyttävien aineiden osuutta. Jos ei juomisesta usein seuraakaan muuta, niin ainakin päänsärkyä ja työpanoksen heikkoutta. Jokaisella työpaikalla lienee joku, jota viina vie. Kuitenkin tolkuttomaan humalaan juominen on ihannoitua, lähestulkoon iästä ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Voi vain ihmetellä sitä, miksi monien on juotava, vaikka paikalla on perheen lapset.

Mielestäni meidän uskovaisten kannattaisi olla tyytyväisiä siitä, että olemme vapaita tästä osasta suomalaista elämäntapaa. Tuntuisi, ettei ole kovin olennaista se, mitä "viini-nimellä tunnettu juoma" milloinkin on ollut. Tärkeämpää on se, että uskovaisina emme halua olla mukana nykypäivän alkoholikulttuurissa, joka varmasti on kaukana Jeesuksen ajan "viinikulttuurista".

Vielä haluaisin todeta, että vaikka Etelä-Euroopan maissa onkin jollakin tavalla sivistyneempi alkoholikulttuuri, niin en silti lähtisi sitäkään ihannoimaan. Heillä ei ole samalla tavalla näkyvää katujuoppoutta kuin meillä, mutta esimerkiksi rattijuopumustilastot ja näiden mukanaan tuoma inhimillinen kärsimys ovat karua luettavaa.

Edit: korjailin vähän, jotta ajatus selkiytyisi.

[vl2003]

Aioin ensin kirjoittaa henkilökohtaisista kokemuksistani aiheeseen liittyen, mutta päätin sitten, että tällaiset kokemukset on helppo ymmärtää väärin (vaikkapa oman hyvyyden korostamiseksi).

Sen verran voin varmaan mainita, että vielä en ole nähnyt kovinkaan monta sellaista alkoholin käyttäjää, joista olisi voinut sanoa heidän pysyvän kohtuudessa. Päinvastoin, minua joskus suorastaan hämmästyttää se, kuinka paljon pahaa näen sen tuovan ihmisten elämään. Jo se ihmetyttää minua, kuinka perheenäidit sietävät miestensä juopottelua ja krapulapäiviä. Ainakin minun kokemuksissani se on niin, että äidit lähtevät kosteista tilaisuuksista ajoissa kotiin huolehtimaan lapsistaan kun taas perheenisät voivat hyvin juopotella läpi yön ja olla toimintakyvyttömiä seuraavat pari päivää.

Mitään hyvää en ole nähnyt alkoholin käytöstä koskaan kenellekään seuraavan.