Syntien anteeksiantaminen UT:ssä

[O.M]

Tuli tuossa mieleen, kun puhuja puhui, että Saul eli Paavali joutui Jeesuksen ilmestyksen jälkeen lähtemään kaupunkiin, että joku antaisi hänelle synnit anteeksi.

Katsoin kyseisen raamatunkohdan, enkä ainakaan suoraan löytänyt kohtaa "antaa synnit anteeksi" vai tarkoitettiinko jollakin muulla tavalla tässä kohdassa tuota?
Tai sitten olen selannut muokattua raamattua tai olen muuten vaan vähän tyhmä.

- -

17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."
18 Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin.

Vanhassa käännöksessä sama kohta vaikuttaa olevan jokseenkin samassa merkityksessä.

Apt. 9:
"17 Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18 Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin."

Kannattaa huomata, että Paavalin näkökyky ("hän sai sillä hetkellä näkönsä") ei välttämättä tarkoita vain luonnollista näkökykyä, vaan sillä lienee myös hengellisen näön merkitys. Raamattuhan puhuu paljon hengellisestä sokeudesta ja hengellisestä näkökyvystä, mm. seuraavissa kohdissa:

Matt. 15:
"14 Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat."

2. Kor. 4:
"3 Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan,
4 Joissa tämän maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evenkeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva."

Ananias siis julisti Paavalille evankeliumin sanoilla, jotka uuden käännöksen mukaan ovat "Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä" ja vanhan käännöksen mukaan "Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin." Sanamuodollahan ei ole evankeliumin eläväksi tekevässä voimassa merkitystä, kunhan evankeliumi vain julistetaan Pyhän Hengen voimalla. Ananias julisti evankeliumia Kristuksen nimeen, kuten Jeesus lihansa päivinä oli uskoviaan käskenyt tekemään.

Luuk. 24:
"46 Ja sanoi heille: niin on kirjoitettu, ja niin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,
47 Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista."

Apostolien tekojen 9. luku ei ole ainut kohta, jossa Paavalin parannuksesta kerrotaan. 22. luvussa mainitaan myös syntien pois peseminen.

Apt. 22:
"12 Ja siellä oli jumalinen mies lain jälkeen, Ananias niemeltä; hänellä oli hyvä todistus kaikilta Juudalaisilta, jotka siellä asuivat.
13 Hän tuli minun tyköni, seisoi ja sanoi minulle: rakas veljeni Saul, saa sinun näkös jälleen. Ja minä katsoin sillä hetkellä hänen päällensä.
14 Niin hän sanoi: meidän isäimme Jumala on sinun valmistanut, että sinun pitää tunteman hänen tahtonsa, ja näkemän vanhurskaan, ja kuuleman ääntä hänen suustansa.
15 Sillä sinun pitää oleman hänen todistajansa kaikkein ihmisten edessä niistä, joita sinä nähnyt ja kuullut olet.
16 Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä."

--> Tuo kohta monesti maailmassa tulkitaan väärin. Jokuhan voisi korvasyyhynsä mukaan tulkita asian niin, että Paavalin synnit pestiinkin pois vasta kasteessa. Kuitenkin hän sai näkönsä takaisin ja täytettiin Pyhällä Hengellä Ananiaan tuoman Kristuksen evankeliumin kautta.

Kasteen merkitystä Luther selittää oivallisesti: "Ei - - kaste vanhurskauta ja hyödytä ketään, vaan sen tekee usko siihen lupauksen sanaan, johon kaste liittyy. Sillä usko vanhurskauttaa ja täyttää sen, mitä kaste merkitsee." Kun siis Paavali otti Ananiaan kehotuksen mukaan kasteen, se merkitsi sitä, että hänen syntinsä oli uskon kautta pesty pois. Usko lupauksen sanaan siis pesi synnit pois, Kristuksen ansion tähden, mutta kaste merkitsi Paavalillekin sitä.

[pikkupoika]

kiitos nyt ymmärrän.

[nuusku]

Eräässä vanhassa, juuri lukemassani hartauskirjassa selitettiin Paavalin parannusta. Siinä todettiiin, Jeesus olisi aivan hyvin voinut antaa Saulukselle synnit anteeksi jo tiellä (kuten hän monesti raamatun kirjoitusten mukaan jakoi itse synninpäästöä), mutta syy, miksi hän ei niin menetellyt, oli se, että hän oli siinä vaiheessa jo jättänyt Taivaan valtakunnan avaimet seurakunnalleen. Raamattuun on kirjoitettu tapahtuma, jossa seurakunta sai avaimet haltuunsa. Ja sama tilanne jatkuu edelleen, avaimet eivät siis jääneet Pietarille tai joutuneet kadoksiin, niin ettei kukaan tietäisi, missä ne tällä hetkellä ovat, vaan ne edelleen sillä Kristuksen seurakunnalla, jolle ne kerran annettiin.

[Hulluinhuonelainen]

Mielenkiintoinen ketju ja täynnä ansiokasta keskustelua. Huomioni kiinnittyi yhteen juonteeseen keskustelussa.

Nepheg:

Selvästi käy ilmi, ettei kuka vain voi Pyhän Hengen virkaa toimittaa. Tarkemmin sanoen oikeastaan, kuka tahansa uskovaa teeskentelevä voi matkia, mutta sillä ei ole mitään virkaa.

pikkupoika:

Miten voi tunnistaa teesekentelvä ja aito?

Taavetti:

Kun menet Rauhanyhdistyksen seuroihin, ei sinun tarvitsekaan sitä tunnistaa. Siellä ovat melkein kaikki oikein uskovaisia, siihen voit luottaa aivan hyvin. Jos haluat olla aivan varma asiasta, voit tietysti mennä vaikka puhujien tai vaikka seuraisännän puheille, he opastavat eteen päin, se on heidän tehtävänsä ja velvollisuutensa.

Haluaisin tähän kiinnittää hiukan huomiota. Minulle on kyllä ystävällisesti annettu aika suoraankin ymmärtää, mitä minusta ja uskonkäsityksistäni täällä ajatellaan, mutta siitä huolimatta pyydän teitä vastaamaan tähän. Vaikkette minun vilpittömyyteeni kysyjänä uskokaan, tätä kysymystä minä olen kuukausia miettinyt.

Eli, mistä minä tunnistan aidon Jumalan lapsen? Mistä minä tiedän, että seuroissa, ja nimenomaan rauhanyhdistysten seuroissa, melkein kaikki ovat oikein uskovaisia? Ja mistä minä tunnistan oikeat uskovaiset silloin kun olen kaukana seurapaikoista?

[Jani_S]

Eli, mistä minä tunnistan aidon Jumalan lapsen? Mistä minä tiedän, että seuroissa, ja nimenomaan rauhanyhdistysten seuroissa, melkein kaikki ovat oikein uskovaisia? Ja mistä minä tunnistan oikeat uskovaiset silloin kun olen kaukana seurapaikoista?

Sanoisin, että etpä oikein mistään. Mutta sitten kun ja jos haluat tehdä parannuksen ja päästä Jumalan lapseksi, tunnistat kyllä oikean uskovaisen siitä rakkaudesta ja armoevankeliumista, joita hän sinulle osoittaa ja tarjoaa.

Jumalan valtakunta ja sen uskovaiset asukkaat eivät ole mikään salaseura, vaikka ovatkin maailmalle tuntemattomia. Jokainen, joka kaikesta sydämestään etsii Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, löytää ne Jumalan valtakunnasta, hänen armolastensa keskeltä ja oppii samalla tuntemaan myös ne, jotka jo omistavat niitä sydämessään.

[nuusku]

Itselleni tulee mieleen vain Joh. 10:14-15:
Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,
Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.

Käsittääkseni eräs keskeinen asia on myös se, että kun me tunnemme oikein uskovaiset, niin me erityisesti ymmärrämme, että itse Jumalan poika kulkee heidän keskellään. Onhan se aivan oleellinen asia, että Herra Jeesus on todellisesti läsnä henkensä kautta lampaissansa. Minulla on sama käsitys Jani_S:n kanssa, ja erityisesti muistoon tulee kohta, jonka mukaan "evankeliumi on Jumalan voima itse kullekin sen uskovalle autuudeksi."
Evankeliumin uskomisen jälkeen kirkastuu varmasti myös hengellinen näkö.