VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 18 Marras 2018, 04:49

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Kirjoitus sadan vuoden takaa
ViestiLähetetty: 16 Helmi 2009, 15:30 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6922
Paikkakunta: Suomenselkä
Sain Suomi24 palstalta Siionin Lähetyslehden kirjoituksen lokakuulta 1913, joka artikkeli käsitteli uudenheräyksen vaikutuksia kristillisyydessä. Toin kirjoituksen tarkempaa tutkimista varten tänne. Siionin Lähetyslehti oli silloin, kuten on nykyisinkin SRK.n julkaisu, silloin se otti ensi askeleitaan.

"Muistelmia kristillisyyden hajaantumisen ajoilta Keski-Suomessa

Kun olen muistellut nuorille kristityille sitä salaperäistä pahuutta ja niitä ilkeämielisiä juonitteluja, joita hajoitustyöntekijät käyttivät Jumalan valtakunnan sisäisissä asioissa siihen aikaan,kun he Herran laumaa hajottivat ja eri joukkoja perustivat--sen vuoksi ovat muutamat veljet kehottaneet kirjoittamaan näitä muistiin, jotta vielä nuorempikin polvi oppii erottamaan ja välttämään hengellistäkin pahuutta, sekä siitä johtuvia erimielisyyden syitä ja seurauksia vielä silloinkin kun heidän aikansa tulee seisoa vartiovuorollaan.

Sen tähden en puutu puheisiin, vaan mitä kokenut, kuullut, ja nähnyt olen, sitä kerron, ja siitä saamieni havaintojen nojalla saanen sanoa sanottaani, jos se tulisi heikoille sieluille valaistukseksi, jotta he oppisivat eroittamaan ja välttämään kaikkia sellaisia uskonnollisiakin rientoja, missä evankeliumin totuutta ja elävän kristillisyyden toimintaa vastaan vastaisen toiminnan tuumia taotaan, varsinkin nykyajalla, kun niin monet hajoitustyön tekijät ja eriseuran rakentajat ovat jo oppineet matkimaan kristittyjen opin kaavaa, niin että viljelevät jo synninpäästö-oppiakin, vaikka kuitenkin sekä salainen että julkinen viha, ynseämielisyys, ylenkatse ja toisinaan teeskennelty rakkaus elävää kristillisyyttä kohtaan tulee aina näkösälle kaikesta heidän käytöksestään, niin että syvällä surulla täydymme sanoa apostolin kanssa: Jos he olisivat meistä olleet, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet. Ja vaikka erkaantuneitten johtajat ovat keksineet monellaisia verukkeita ja tekosyitä, joidenka nojalla he koettavat lykätä erkaantumisen syyt Jumalan lasten niskoille, niin kuitenkin jokaisen asiata tuntevan ja totuudessa pysyvän kristityn täytyy todistaa,että erkaantumiseen oli alkuperäisenä pääsyynä se, että todelliset ja rauhalliset Jumalan lapset eivät hyväksyneet kristillisyyden asioista sellaisia monimutkaisia juonitteluja, eikä sitä edestakaista oppia, jota uudenheräyksen saarnaajat sekä muut hajoitustyöntekijät alkoivat saarnata. Silloin he rupesivat leimaamaan uudestisyntymättömäksi, kuolleen uskon tunnustajaksi, Jumalan sanan ylönkatsojiksi ja kristillisyyden vastustajiksi kaikkia niitä uskovaisia sieluja, jotka eivät alistuneet armonkerjäläisiksi sen väärän hengen edessä, eivätkä tarttuneet siihen talutusnuoraan, jota nuo hajoitustyöntekijät käteemme tyrkyttivät. Ainoastaan sellaisia, joilla ei ollut henkien erottamisen lahjaa, eikä valaistua arvostelukykyä eroittamaan oikeaa väärästä, vaan summassa vaan hohoilivat ja tanssivat sen pillin mukaan, jota ne väärät veljet soittivat, sellaisia he sitten kutsuivat heränneiksi, nöyrähenkisiksi ja kuuliaisiksi lapsiksi. Herätykseksi he kutsuivat epäuskoaan sekä viallisten korjaamiseksi ja langenneitten nostamiseksi kaikkia niitä ilkeämielisiä juoniaan, mitä epäusko heissä kulloinkin vaikutti.

Omassatunnoissamme olemme kuitenkin vakuutetut siitä, että niistä vääristä korjaustyöntekijöissä oli itsessään monta kertaa suurempi pahuus, kuin niissä rauhallisissa kristityissä, joidenka sieluja he rupesivat vaivaamaan sillä väärällä korjausopillaan, sillä he käyttivät salaperäistä inkvisitsioonia Jumalan valtakunnan sisäisissä asioissa, ennen kuin erkaantuivat. Rauhallisella evankeliumin mukaisella tavalla eivät he nuhdelleet synnistä, ei sulkeneet ulos eivätkä päästäneet sisälle, vaan tahtoivat tukehuttaa sieluja, ja pitää omiatuntoja jännityksessä. Todellista parannusta eivät he tehneet omistakaan synneistään, eikä tuoneet valkeuteen paheidensa alkuperäisiä syitä, jotta heidän omattuntonta olisivat tulleet Jeesuksen verellä puhdistetuksi sekä pahennukset ja epäluulot poistetuksi. Mutta umpimielisinä he vain mouruilivat ja solvailivat kristityitä kuolleen uskon tunnustajiksi, jolla he raskauttivat yksinkertaisia sydämiä ja sortivat heitä rakkauden ketjusta ulos ja sitten itkevällä suulla surkuttelivat niitä ja kutsuivat erimielisiksi, langenneiksi ja luopuneiksi, sekä kehoittivat uuteenheräykseen ja kanssaan yksimielisyyteen. Mutta eivät he antaneet julkista selitystä, mistä asiasta olivat havainnet heissä vääryyttä ja vilppiä taikka Jumalan sanan väärää ymmärrystä, jotta he olisivat tulleet rakkaudella neuvotuiksi ja oikealla tavalla ojennetuiksi. He kaivoivat vain salaisesti hautaa, ja yhdeltä puolen tahtoivat sortaa heitä kristillisyydestä ulos ja toiselta puolen olivat hankaamassa erilleen toisten kristittyjen rakkaudesta. Takana he puhuivat toisista kaikenlaista pahaa ja kyhäilivät usein valheellisesti väärennettyjä syytöksiä, jolla he katkoivat kristittyjen väliltä rakkauden siteitä poikki ja herättivät rakkautta kylmentäviä epäluuloja, joilla he luulivat viallisia korjaavansa ja erimielisiä ojentavansa. Jos joku, joka ei liittynyt heidän kanssaan kannattamaan tuollaista kieroa ja monimutkaista korjausoppia, vaan tuli tuli surulliseksi ja alkoi harventamaan käyntiään sellaisten henkien seurassa, taas joskus tuli heidän seuraansa, silloin he alkoivat kysellä: vieläkö veli on uskomassa. Suupaltit vaimot alkoivat huutaa: johan se kadonnut lammas on löytynyt. Vanhat ystävälliset mummutkin kysyivät: vieläkö tämä veli on lainkaan uskomassa, kun sitä ei ole enää näkynyt meidän joukossamme. Vasta silloin heidän johtajansa antoivat asiasta ratkaisevan selityksen ja sanoivat:onhan se uskomassa, mutta se on viisastunut Raamatun lukemisesta, kyllä sillä on pääkallossaan vahva kirjaimellinen tietousto, vaan sydän on särkymätön ja uudestisyntymätön...!

"Muutamilla eri paikkakunnilla heidän menettelytapansa lienevät olleet hiukan erilaisemmat kuin se mitä tässä olemme kertoneet. Yleisenä päätunnustajana heillä kuitenkin oli ja on vieläkin--elleivät ulkokullaisuudessaan sitä salaa--että joka kerta kun he puhuttelevat elävän kristillisyyden jäseniä, niin pyrkii heidän suustaa tulemaan ulos tämä: Ei kuollut usko ihmistä mitään auta, vaan sydän tarvitsee särkyä ja uudestisyntyä Jeesuksen kuoleman kohdalla.

Mutta mehän olemme kuitenkin tästä asiasta samaa mieltä, että kuollut usko ei ketään auta, vaan ainoastaan elävän uskon kautta käsitämme senkin, että sellaiset korjaustyöntekijät ovat väärän herran palvelijat, eikä heillä ole itsellään Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemisen kohdalla syntyneet opetuslasten sydämet, koskapa Jeesuksen laumaa hajoittavat ja kristillisyyden asioista vehkeilevät sellaisia vehkeitään, kuten tässäkin kirjoituksessa olemme heistä todistelleet.

Ja vaikka nuo haikean hengen lapset itkevällä suulla surkuttelevat Herran omien surkeata sieluntilaa ja viettelevät peräänsä horjuvaisia sieluja, kuitenkin heidän oma sielunelämänsä on muuttunut aution erämaan kaltaiseksi, jossa ei enää ainoatakaan viheriäistä kasvia kasva, eikä elämän vettäkään virtaile, vaan tuulispää lennättää kuivaa hiekkaa. Väärä hengellisyys on heistä turmellut kaiken sen idun, josta ihana ylösnousemusruumis olisi ollut tuleva. He tulevat edes vain tuomion ylösnousemiseen, niin kuin kaikki muutkin Jeesuksen lauman ylönkatsojat ja vainoojat, elleivät tule ajallaan todelliseen kääntymykseen, että heidän syntinsä pyyhittäisiin pois.

Haagar, Saaran piika, palaja emäntäsi tykö, ja nöyryytä itsesi hänen kätensä alla, sanoo Raamattu.

Jos me Jumalan lapset sanoisimme itseämme synnittömiksi ja panisimme Jumalan valtakunnan takavarikkoon itseämme varten, niin vainoojillamme olisi syytä kadehtia ja vihata meitä. Mutta mehän aina tunnustamme itsemme suuriksi syntisiksi sekä heidät yhtä hyvin ja kalliisti lunastetuiksi kuin itsemmekin ja tarjoamme heille samaa syntein anteeksiantamusta, josta itsekin elämme. Mutta kun me heille rauhaa julistamme, niin he sodan nostavat. On siis käsittämätöntä, että rakkaus vaikuttaa vihan.

Te Siionin vartijat ja Karitsan emännän puhemiehet, älkää väsykö työssänne, vaan pitäkää Herran laumaa koossa ja näyttäkää sanan lyhtyä pimeälle maailmalle, jotta sisälle tulevaiset näkisivät valkeuden ja häähuone täytettäisiin vierailla. Älkää laskeko käsiänne alas vaan suitsuttakaa elävien ja kuolleiden välillä ja pitäkää viinimäen aita pystyssä. Neuvokaa tavattomia, lohduttakaa murheellisia ja soitelkaa Siionin kanteleen kultaisia kieliä, niin että paratiisinlintuset hyvin viihtyisivät elämänpuun oksilla vielä tämän viimeisen iltahetken. Sillä ei Herra viivytä lupaustansa, niin kuin muutamat sen viipyvän luulevat, vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen ja ei tahdo että jonkun pitäisi hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen kääntäisi.

N.Ryyti"

(Sionin Lähetyslehti, 2:n vuosikerta--N:o 10--Lokak. 1913)

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 16 Helmi 2009, 22:57 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6922
Paikkakunta: Suomenselkä
Tämä oli tuotu S24 foorumille sen vuoksi, että tällä osoitettaisiin Jumalan valtakunnan nykyinen opetus vääräksi. Kun tajusin sen olevan todella aito kirjoitus Siionin Lähetyslehden toiselta ilmestymisen vuodelta, ajattelin sen sinne kopioijan tarkoitusperistä huolimatta olevan sellainen aarre vanhalta ajalta, että halusin tallentaa tämän lähempää tarkastelua varten. Tässä pieni näyte uudenheräyksen laadusta ja luonteesta taannoisen kirjoittajan tallentaman, yritän tarkastella joitakin eroja ja mahdollisia yhtäläisyyksiä taannoisen uudenheräyksen ja kristillisyyden myöhemmän toimintatavan välillä.

Taavetti kirjoitti:
Takana he puhuivat toisista kaikenlaista pahaa ja kyhäilivät usein valheellisesti väärennettyjä syytöksiä, jolla he katkoivat kristittyjen väliltä rakkauden siteitä poikki ja herättivät rakkautta kylmentäviä epäluuloja, joilla he luulivat viallisia korjaavansa ja erimielisiä ojentavansa.

Mielestäni tuossa tulee ilmi yksi tuntomerkki, joka on viime vuosikymmeninä yhdistetty kososlaisuuteen määritelmällä, että heillä on lampaiden lihaa hampaissaan. Siis huomattavan paljon takana päin puhumista, ja jos suostuivat todelliseen korjaamisen yritykseen, se tapahtui kiivaan rakkaudettomasti tai/ja usein keksityistäkin aiheista. Myös seurakunnan käsittelyä uusheränneet kammoksuivat viime aikojen kososlaisen väärän hengen tapaan.

Taavetti kirjoitti:
Jos joku, joka ei liittynyt heidän kanssaan kannattamaan tuollaista kieroa ja monimutkaista korjausoppia, vaan tuli tuli surulliseksi ja alkoi harventamaan käyntiään sellaisten henkien seurassa, taas joskus tuli heidän seuraansa, silloin he alkoivat kysellä: vieläkö veli on uskomassa. Suupaltit vaimot alkoivat huutaa: johan se kadonnut lammas on löytynyt. Vanhat ystävälliset mummutkin kysyivät: vieläkö tämä veli on lainkaan uskomassa, kun sitä ei ole enää näkynyt meidän joukossamme.

En kommentoi tässä vaiheessa tätä kohtaa kummemmin, jätän sen vain erillään näkyviin tarkastelua varten.

Taavetti kirjoitti:
Vasta silloin heidän johtajansa antoivat asiasta ratkaisevan selityksen ja sanoivat:onhan se uskomassa, mutta se on viisastunut Raamatun lukemisesta, kyllä sillä on pääkallossaan vahva kirjaimellinen tietousto, vaan sydän on särkymätön ja uudestisyntymätön...!

Tuostakohan juontaa yksi juuri sille syytökselle, että uskovaisia kielletään lukemasta Raamattua. Jätän tämän tarkastelun tällä kerralla, sen sijaan seuraavassa viestissä on ajatuksena hiukan kommentoida eilen päättyneen Raamatun kertomusten kurssin antia.

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18 Helmi 2009, 18:27 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6922
Paikkakunta: Suomenselkä
Lupasin kertoa terveisiä Reisjärven opistolla järjestetystä Galatalaiskirjeen kurssista, jossa tarkastelimme aihetta Jorma Kivirannan johdolla. Tärkeimmät terveiseni kirjoitin tuoreeltaan Terveisiä seuroista osioon, asiaa käsitelleeseen keskusteluun. On ollut mielessä kirjoittaa tännekin jotain, taisin luvata sellaista edellisessä viestissäni. Voisin toki nyt aikomaanikin kirjoittaa sinne, mutta ehkä sentään on turvallisempaa kertoa ensin täällä, vaikka aivan julkisiahan ne asiat ovat. Tänne kenties uskaltaa kirjoittaa sellaisin sanoin, joista ulkopuolisten väärin ymmärrysten vuoksi on aiheellista asetella sanojaan tarkemmin.

Lauantain viimeisellä tunnilla ja sunnuntaina aiheen vertaamisessa nykyaikaan heräsi joltakin osallistujalta kysymys, onko SRK.lla joitakin suunnitelmia antaa vastauksia internet palstoilla velloviin syytöksiin. Opetaja kertoi, että jotakin saattaa olla tulossa, vaikka mitään suunnitelmia ei tiettävästi ole tehty. Ollaan mieluummin ikään kuin tarkkailuasemissa, kuten Vanhan liiton aikana Israelin kansan valmistautuessa mahdolliseen sotaan. Silloin oli yleisenä neuvona malttamattomille, että olkaa aloillanne, Herra sotii teidän puolestanne. Samalla tavoin ollaan nytkin tarkkailemassa, tavallaan asemasodassa. Mitään yleisiä julistuksia ei olla suunnittelemassa, mutta jos tilanne antaa aihetta johonkin, toimitaan tilanteen mukaisesti.

1970 -luvun tapahtumista on jo vuosia sitten kerrottu julkisesti eri alustuksissa, Päivämiehessä ja useassakin vuosikirjassa. Valtaosa ns hoitokokouksista oli tarpeellisia ja siunauksellisia, voidaan esittää kysymys, missä olisimme, ellei niitä olisi järjestetty. Tapahtuneita virheitä ja ylilyöntejäkään ei ole kiistetty, vaikka niistä ei juuri julkisesti huudellakaan. Vanhemmasta väestä jokainen, joka on halunnut tietoa, on sitä voinut löytää. Monet nuoret, joilla ei ole omakohtaista muistoa, voivat ihmeissään kysellä, mistä niissä internetin keskusteluissa ja syytöksissä oikein on kysymys. Heille niistä kertokoon sellaiset, joilla on omia muistoja. Sillä tavoin keskustellen, kysellen ja vastaillen voidaan tietoa siirtää parhaiten.

Tämä oli hajanaista muistelua, jatkan vielä muutamalla itselleni tulleella ajatuksella. Vaikka hoitokokouksia järjestettiin maan laajuisesti, niissä oli aina eniten paikallisia syitä. Siksikään mitään kattavaa yleisselvitystä on melko mahdoton tehdä. Niin yksinkertaiset, paikalliset keskustelut saattavat antaa parhaiten hyviä tuloksia. Vaikka hoitokokousten näennäinen alku oli televisioasian hoidossa, kertyi siihen oheen monia erilaisia paikallisia ilmiöitä ja riitoja eri puolilta maatamme. Kun tekijöinä oli laajojakin riitoja, oli niiden selvittäminenkin perin vaikeaa. Valkealan vuosikokouksessa Matti Lääkkö muisteli aikaa, kun hän oli ensimmäistä vuotta SRK.n työvaliokunnan varajäsenenä, ja siinä ominaisuudessa kutsuttiin työvaliokunnan kokoukseen. Siinä kokouksessa oli kymmenkunta avun pyyntöä eri alueiden Rauhanyhdistyksiltä. Mitä muuta siinä saattoi tehdä, kuin yrittää järjestää pyydettyjä selvitystilaisuuksia. Kun sitten mentiin paikkakunnalle, ja pyydettiin paikallista selvitystä tilanteesta, seurasi yleisiä riitoja, eikä selvityksestä tahtonut tulla mitään. Lopulta piti tehdä vakava kysymys, ollaanko tässä lainkaan uskovaisten kokouksessa, kun ei edes yksinkertaista tilanteen selvitystä voi yksimielisesti kertoa.

Tämä oli korutonta kertomista, ja moni voi sanoa, että ne ovat vain Suomessa kehitettyjä riitoja ja tapahtumia. Kun vuosia niiden tapahtumien jälkeen saatiin yhteys Venäjällä silloin eristyksissä olleisiin uskovaisiin, keskusteluissa jossakin vaiheissa selvisi, että sielläkin, muista maailman uskovaisista erossa, on ollut omat sisäiset taistelut ja hajaannukset sekä Suomen pappiseriseuran erkaantumisen aikana, että suunnilleen Suomen laajojen hoitokokousten aikana, vaikka minkään tason tieto ei näiden alueiden kesken kulkenutkaan. Jumalan vastustaja sen sijaan toimi yhtenä ja yhtäläisenä hyökkääjänä, vaikka aiheet kiistoissa olivatkin erilaiset.

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia