Lapsikaste

[nuusku]

Ilmeisesti vastasyntyneidenkin osallisuus perisynnistä on siinä mielessä oleellinen asia, että muistelen kuulleeni sen kaltaisia tietoja, että juuri tämän vuoksi oli oleellista, että Pyhä Henki siitti Jeesuksen, joka ei sen vuoksi ollut osallinen koko ihmissukua koskevasta perisynnistä. Jos olisi ollut, ei hän olisi kyennyt tehtäväänsä täyttämään. Lihassa ollessaan hän oli kuitenkin kaikkien synnin kiusausten houkuteltavana koko ajan, kuitenkin ilman syntiä, ja tästä syystä hän soveltui uhrikaritsaksi ihmisten lasten syntein edestä. Joku korjannee mahd. väärät tiedot.

2 Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.
3 Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.(Ps. 14:2-3)

20 Sillä ei yhtään ihmistä ole vanhurskasta maan päällä, joka hyvää tekee ja ei syntiä tee. (Saarn. 7:20)

[weha]

Tähän yhteyteen sopii mielestäni sekin toteamus Raamatusta, että meidät tuomitaan omien tekojemme mukaan:

Ilm.20:12. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan.

Vastasyntynyt vauva ei ole mitään syntiä itse tehnyt.

[weha]

OIkeastaan tämä vastaukseni kuuluisi tänne:

Ylettömät ja tahalliset väittelyt ei hyödytä ketään ja menee se jo helposti lihallisuuden ja synnin puolelle, ihan Raamatun opetuksen mukaisesti.

Mainitsen vaikka tässä yhden kiistakapulan. Esim. useinmiten ns. uudestikastajat kiistää kokonaan "perisynnin", vaikka kuinka laittaa Raamatusta kohtia. Tälläinen kohta on vaikkapa uudestakäännöksestä ps.51:7 "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun".

Mitä sitten hyödyttää väittely päivän selvästä asiasta?

Luther puhuu vääristä hengistä tässä samaisessa kysymyksessä (vapaasti lainaten):
"Tuo sokea typerä henki ei ymmärrä mitään. Älä alennu sen kanssa puhumaan mitään".