Jalmari Paananen: Kotiseurat pappilassa

[Taavetti]

Keskiviikkona maaliskuun 11 päivänä 1964
marianpäivänä

Kotiseurat pappilassa
Luuk. 1: 39–45

Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle omasta, ja lankonsa Elisabetin perhetapahtumasta. Ilmoituksen johdosta tuli Marialle asiaa mäkikyliin, Juudan kaupunkiin, tervehtimään lankoansa, ja kertomaan, mitä Jumalan enkeli oli hänelle puhunut. Silloin Sakarian pappilassa tuli, kuin itsestään ihmeelliset kotiseurat, mistä tekstimme lähemmin kertoo.

Puusepän vaimon, Marian tervehtiessä pappilan emäntää Elisabetia, tapahtui ihmisjärjelle käsittämätöntä: lapsi hyppäsi hänen kohdustaan, "ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.” Hän kertoo iloiten vieraallensa, mitä hän tuntee, ja mitä hänelle on tapahtunut. Ei hän ala juoruta, ei puhua pahaa lähimmäisistään, eikä kodin murheistaan. (vaikka pappi Sakarias oli uskomattomuutensa tähden mykkänä. Luuk, 1: 20) Hän ihmettelee suuresti, mistä mahtaa tällainen armo tulla hänen kohdallensa, että hänen Herransa äiti tulee hänen tykönsä.

Elisabet uskoi ja iloitsi, tavatessaan Jeesuksen äidin (se on Jumalan valtakunnan), joka lähestyi häntä äänellisen tervehdyksen kautta. Näin onkin aina käynyt, missä se on uskolla vastaan otettu: on tullut ilo Jumalan Pyhässä Hengessä. Luther opettaa rukoilemaan, että Jumalan valtakunta meitäkin lähestyisi. Halvat puitteet sen ympärillä ovat aina olleet. Senpä tähden monet haluaisivat nähdä ja omistaa vain Jeesuksen, mutta ei hänen äitiänsä. Luther opettaa: jos tahdot löytää Jeesuksen, etsi ensin hänen seurakuntansa. Niinpä jouluyönä paimenetkin löysivät ensin Marian ja Joosefin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä. (Luuk. 2: 16).

Jeesuksen koti maan päällä on Jumalan seurakunta. Siinä Pyhä Henki pyhittää, ja ainoan oikean uskon kautta, Jeesuksessa Kristuksessa varjelee. Sinne Jeesus tahtoisi kuljettaa kaikki, jotka hänen armahdustansa, anteeksiantoansa ja siunaustansa kaipaavat, ja joiden halu on kerran iankaikkisesti taivaan ilosta nauttia. Tässä seurakunnassa tänäkin marianpäivänä iloitaan siitä autuudesta ja onnesta, pidetään kotiseuroja, kuten Sakarian kodissa, ja isompiakin seuroja. Hedelmättömän ja kykenemättömän tuntoiset, joilla itsellään ei ole mitään kuolemattoman sielunsa verhoksi, kaipaavat taivaan terveisiä. Niitä vieläkin Jumalan Pyhä Henki lähettää sinulle henkilökohtaisesti vakuuttaen: Ole turvatulla mielellä, Jeesuksen nimessä ja veressä ovat synnit anteeksi.

Elisabet lausuu, "Autuas sinä joka uskoit." Itsellä ei ollut mahdollisuutta uskoon. Jumala Pyhän Henkensä kautta sen teki, ja tekee vieläkin.

Et itsessäs olekaan mahdollinen,
Vaan Jeesus on laupias, voimallinen.
Kun puutteines kiirehdit Jeesuksen luo,
Hän haavoistaan lääkettä tunnolle suo.
(V. 311: 4) Amen.

Jalmari Paananen
Päivämies 11.3.1964

[Taavetti]

Valmistu Herran kansa


2. Adventtisunnuntaina, Luuk. 21: 25–36


Monet ennustavat aikanamme maan ja taivaan merkeistä. Eivät läheskään kaikki huomioi itsensä ja aikansa merkkejä.

Sielunvihollinen pitääkin huolen, että näin tapahtuu, ettei vain kukaan joutaisi uskomaan Jumalan sanan neuvojen mukaan. Kaikilla ihmisillä on nyt tavaton kiire. Ei tahdo tietää mitä oikein tekisi, mitä, söisi ja joisi, varsinkin näin korkean elintason adventtiaikana. Jeesuksen syntymäjuhlan, Joulun edellä ovat „erikoiskiireensä."

Taivaan merkkejä ne ovat. Puhuvat vakavasti Jeesuksen toisesta tulemisesta, tänne maan päälle. Vähitellen, kuten luonnon keväällä, lumi ja routa sulavat. Lehti aukenee ja muuttolintuset visertelevät, odottaen kylmässä maassa. He ovat täällä ahdistuksessa, suurten huolien ja murheiden painamina, pelkäävät jäävänsä välille.

Raahusta vielä pieni hetki. Taivaan Isä pitää hyvää huolta, — juuri Sinusta. Hänen armovoimansa kantaa loppuun asti kaikkein heikointakin. Ei Jeesus tule enää kysellen asuntoa, kuten jouluyönä. Ei halpana, ei ylenkatsottuna, vaan suurella voimalla ja kirkkaudella, tekemään oikeutta, ihmisten ja ihmisten välillä.

Sana kuuluu kaikille: "Valvokaa!"

Vakavasti kehottaen, että olisimme valmiit vastaanottamaan Ihmisen Poikaa, kun hän tulee.
Golgatalla pysytään valveilla, siellä pestään, puetaan, sidotaan, ravitaan ja saadaan levähtääkin, koska nälkä ja jano saavuttaa erämaan matkalla." Jeesuksen veren ääni saarnaa ja antaa synnit anteeksi. Jeesuksen sana ja sen uskoja kestää elämässä ja kuolemassa. "Maa ja taivaskin ennen hukkuvat."

Oi adventin suuri Herra, anna meille rukouksen nöyrää mieltä! Anna omiesi, ja heränneiden sielujen uudelleen ja uudelleen maistaa sinun kirkkautesi suurta voimaa ja pyhyyttä pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa. Että olisimme valmiit, kun lähtöhetkemme lyö ja ikuisten suvijuhlien kotiportit kohdallamme avataan.

J. Paananen, Kivijärvi
Päivämies 6.12.1956

[Taavetti]

Neljäs adventti
Tasaista tietä Jumalan valtakuntaa


(Muut tekstit: PS. 19: 2-10, 1. Joh. 1: 1-4, Joh. 3: 22–30)
Jesaja 62: 10 – 12.
Herää ihminen ajattelemaan: Tahdotko viettää ikuisuutesi kunniassa Jumalan luona, vai rakennatko epäuskollasi sijaa itsellesi sinne, mihin sielunvihollinen joukkoineen joutuu?

Rakas ystäväni, oletko tuntenut taivasikävää? Onko tämä maa menettänyt viehätysvoimansa sinuun? Ikävöitkö saada astua jalkasi rauhan tielle?
Kuolematon osa ihmisessä on levoton, kunnes käsittää rauhan Jumalassa.

Tekstissämme profeetta puhuu siitä tiestä ja niistä porteista, joiden kautta elävä Jumala taluttaa jokaisesta sukupolvesta ihmisiä ensin tämän maan päällä olevaan valtakuntaansa ja kunkin vuorollaan tästä valtakunnasta odottamaan vanhurskasten ylösnousemista kunnian taivaaseen.

Tämä Jumalan armovaltakunta on täällä ihmisten keskellä, ja siitä syystä Pyhä Henki vieläkin muuttumattomasti kehottaa. "Menkäät porttein kautta sisälle." Rakas ystäväni, sinä kaipaat rauhaa sieluusi, kaipaat päästä mukaan ikuisen suven maahan matkalla olevaan pyhien saattoon. Tätä sinä kaipaat. Edessäsi rauhantielle pääsyn esteenä ovat ylipääsemättöminä suurina kivinä omat suuret ja veriruskeat syntisi. Niiden takana sinä tuskissasi unettomia öitä ja ilottomia päiviä viettäen vaikeroit. Murheesi alta pusertuu huokauksesi, kuinka pääsisin rauhaan Jumalan kanssa? Tällaisten murheitten alla vaikeroivan sydämen tuskan vanhurskas Isä näkee, ja Hänen sydämensä sulaa laupeudesta sinua kohtaan. Pohjatonta rakkautta uhkuvalla äänellä Hän kehottaa palvelijansa suun kautta: "peratkaat tietä kansalle: silittäkäät, silättäkäät polut, siirtäkäät kivet pois, ylentäkäät lippu kansain päälle."

Sinä ystäväni et ole pystynyt saamaan taakkoja pois päältäsi. Jumalan omat sen tekevät tässä armovaltakunnassa Elämän Herran käskystä ja Hänen puolestaan.
Vapahtajasi seisoo nyt juuri sydämesi ovella ja kolkuttaa. Hän käskee siirtää edessäsi olevat suuret kivet, eli syntisi pois tieltäsi.

Ajattelet, kuinka tämä on mahdollista?
Armovaltakunnastaan Elämän Herra sinulle vastaa. Pyhän Hengen valtuuttamana sinulle saarnataan taivaasta tuotu evankeliumi. Usko kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä.

Näin siirretään kivet edestäsi ja tehdään tie tasaiseksi käydäksesi sisälle Jumalan valtakuntaan ja tällä tavoin pyytää adventin Herra päästä asumaan sydämeesi.
Tässä on perusta: "katso, sinun autuutes tulee, katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen työnsä hänen edessään."

Tämä toteutui silloin, kun sinun ystäväsi Jeesus kävi matkan täällä. Eli sen elämän, joka sinun pitäisi elää, ja kuoli kuoleman, joka sinun pitäisi kuolla. Nyt ei sinun tarvitse enään kuolla, vaan saat elää, jos uskot tämän evankeliumin syntien anteeksi saamisesta, jota sinulle Jumalan valtakunnasta julistetaan. Tällä tavalla pääset porttien kautta tasaista tietä osalliseksi Jumalan arrmosta, ja matkalle pyhien adventtisaattoon, päämääränä Karitsan häät.

Sinä oman huonoutesi alla vaikeroiva matkamies, käännä katseesi pois itsestäsi. Katsele ylkääsi, ihanaa voitonsankaria. Hänellä on vielä varaa ja voimaa ja halua auttaa sinua. Usko kaikki matkan viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Nosta pääsi, kohota korkealle Golgatan verinen voitonlippu. Jaksa vielä vähän aikaa, matka ei ole enää pitkä. Puhdista sotatorvesi Siionin lähteissä, että se antaisi kirkkaan ja puhtaan äänen. Muista ja rohkaistu, Jumalan valtakunta seisoo horjumatta ja järkkymättä viimeiseen päivään saakka, koska sitä johtaa Pyhä Henki.

Antti Korkala
Päivämies 15.12.1960