Ambrose kertoo Luukkaan evankeliumin kommentaarissaan, että Jeesus oli keskellä, Mooses ja Elia hänen toisilla puolillaan. Ei ole huonosti ajateltu, että laki ja profeetat olivat vierellä, Mooses eli laki, ja profeetat eli Elia (ja Mooses ja Jeesus, kaikki he olivat profeettoja eli profeetat monikossa).
Ei liene liian paksua sanoa (vai onko?), että lain piti kuolla, eli toisen ristinryövärin tuli kuolla, ja toisen elää iankaikkisesti. Mooses eli laki kuolee meissä, mutta Elia nousee taivaaseen. Mooseksen hautaa ei ole löydetty (5.Moos.34), ja kun laki kuolee ihmisessä - kun ihminen tekee parannuksen, sitäkään hautaa ei voi sormella osoittaa? Onhan siis kirjoitettu:
1992: Gal.2 kirjoitti:19 Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
Juuri me elävästi uskovat olemme sen ristinryövärin uskossa, jolle kuuluu "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa." Olemmeko me kuin kuvainnollisesti nuita ristinryöväreitä, jotka laki tuomitsee ristille eli kuolemaan - kaikkihan me olemme lainrikkojia, mutta näin kuolemme vapaaksi laista? Hmm.. meneekö liian lennokkaaksi? Kaksiosaisia kun siis olemme, laki kuolee ja toinen osa uskoo...
