Saako vanh.lest. Jumalan lapsi puolustaa oikeuksiaan?

[Aaro_K]

Oikeuksiensakin puolustaminen on vaikeaa, jos yhteisöissä, joissa haluaa toimia, annetaan ymmärtää että olisi parempi jos sinä et olisi lestadiolainen. Jos kuuluu yhteen maailman taholta halveksituimmista joukoista, niin halveksituksi tullessaan sitä ehkä mieluummin vetäytyisi ja ajattelisi, että tämä se on vain minun osani.

Yksi tuttuni kertoi, että maahamme on vuonna 2004 annettu yhdenvertaisuuslaki.

6 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lakipykälän alussa kerrotaan kylläkin, että tuo koskee syrjintää ammatillisissa yhteyksissä. Sosiaali- ja terveysalalla lakia sovelletaan vain etnisen alkukperän perusteella tapahtuvassa syrjinnässä. Käräjöimään siis ei voi ryhtyä, jos tulee uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella muutoin syrjityksi. Mutta ainahan tuon lain yhdenvertaisuudesta voi mainita, jos tulee syrjityksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Asiat eivät yhtään edisty, jos ei puutu epäkohtiin. Olen eräässäkin järjestössä toiminut vuosia, ja välillä on vakaumukseni tullut ilmi, ja jotkut eivät sitten yhtään tykkää siitä. Minä kirjoitin järjestön työntekijöille, että näimme uskossa kuolleen sukulaisemmekin kuolinvuoteella onnellinen hymy kasvoillaan, miksi sitten mina en saisi elää tämän sukulaisen viitoittamalla tavalla.

Maailman ihmisten tavoitteissa, että kaikki olisivat samaa viihdemaailman ylistystä, ei kyllä loppujen lopuksi ole järjen hitua.

[mies]

Olen ymmärtänyt, ettei uskovainen lähde kunnianloukkaussyytteitä hakemaan laisinkaan, ellei sitten ole joku aivan erityinen syy, mutta tällöin seurakunnan tulisi olla asiasta yksimielinen ja tietoinen, muutoinhan sitä ei voi laisinkaan ymmärtää.

1.Kor.6: "Jo se, että yleensä käräjöitte keskenänne, on teille tappioksi." Uskovaisten ei tarvitsisi käräjöidä keskenään. Jos tulee kanne 'uskonystävältä' vaikka kunnianloukkauksesta, voi olla varma, ettei se tule hyvässä hengessä.

Sitten on tietysti niitä, että jos omistaa yrityksen ja myy tuotteita, niin ihonväriin ja uskontoon katsomatta laitetaan karhukirjeet niille, jotka eivät ole maksaneet, ja lopuksi muutama muistutus, ja sen jälkeen asia siirretään perintätoimistoon, joka mahdollisesti vie käräjille tuon henkilön, joka ei laskuaan ole maksanut. Tässä ei ole mitään väärin. Tavallansahan se tilaaja on tavaran varastanut, kun ei ole sitä maksanut.

Joku saattaa ostaa vaikka asunnon ja käykin niin, ettei omistaja aiokaan muuttaa siitä määrä-ajallaan mihinkään. Ei ole väärin hakea oikeutta käräjiltä asian editämiseksi: onhan kyseessä tavallaan petos.

Jos on pahoinpitelyn kohteena, siitä lienee paikallaan tehdä rikosilmoitus. Se saattaa olla omiaan auttamassa rikollisen kiinnisaamista; on todennäköistä, että uhreja tulee lisää.

Varsinaisesti kait käännetään se toinen poski, mutta toisinaan tehdään enemmän haittaa jos jätetään asia sikseen. Vähän niinkuin Joosef teki aikoinansa kertoessaan veljeksistään isälle Jaakobille.

Mutta jos tarkoituksena on saada kunniaa tai rahaa oikeudesta, voi asia olla lähtöisin vihasta ja katkeruudesta. Jos yhteisö on "lestadiolaisvihainen" en tiedä olisiko parempi poistua yhteisöstä; oikeuskanne varmaan pääsisi helposti mediaan, mutta jos kanteen aloittaja on uskovainen, lienee melkein selvää että kanne hävitään sen tähden helpommin ja siitäpä vasta riemu alkaa joillakin. Itse en lähtisi oikeuteen, mutta varmasti voisin muistuttaa jotenkin hyvässä hengessä vaikka sitten tuosta yhdenvertaisuudesta.

[Humilton]

Oikeuksiensakin puolustaminen on vaikeaa, jos yhteisöissä, joissa haluaa toimia, annetaan ymmärtää että olisi parempi jos sinä et olisi lestadiolainen.

Tässä ei käy ilmi, minkälaisessa asiassa haluaisit puolustaa oikeuksiasi.

Mieti, onko kannattavaa toimia yhteisössä, jonka arvot ovat erilaiset kuin sinun. Ja joka ei kunnoita sinun arvojasi (?). Se voi jo auttaa sinua eteenpäin asiassa.

[Jani_S]

.

[mies]

Sitten on tietysti niitä, että jos omistaa yrityksen ja myy tuotteita, niin ihonväriin ja uskontoon katsomatta laitetaan karhukirjeet niille, jotka eivät ole maksaneet, ja lopuksi muutama muistutus, ja sen jälkeen asia siirretään perintätoimistoon, joka mahdollisesti vie käräjille tuon henkilön, joka ei laskuaan ole maksanut. Tässä ei ole mitään väärin. Tavallansahan se tilaaja on tavaran varastanut, kun ei ole sitä maksanut.

Aika karsea tuo viimeinen lause, enkä muutenkaan osaa yhtyä tässä esitettyyn. Kyllä tällaisen meiningin harrastajalta ja kannattajalta on Jumalan huolenpito hämärtynyt.

Tämä on tavanomaista kuluttajamyyntiä. Sinä ei ole mitään tavanomaisuudesta poikkeavaa. Lähtökohtaisesti kuluttajamyynnissä ei voi tietää etukäteen, onko asiakas uskonsisar tai veli. Näinollen jokaiselle lähtee karhukirheet (koska useimmiten asiakas on unohtanut maksaa laskut) ja sen jälkeen asia siirtyy perintään. Pahimmilleen asia etenee käräjäoikeuteen, kun velka viedään ulosottoon. Maksuhäiriömerkintäkään ei ole edustava asia.

Siinä voi olla useita syitä, miksi joku ei maksa tuotettaan tai saamansa palvelua. Itse en lähtisi ostamaan sellaista, johon itselläni ei ole varaa. Sehän tietäisi vain harmia. Joku voi toki tulla äkillisesti varattomaksi, mutta tällöin kuluttaja voi pyytää lisää maksuaikaa tai muutoin neuvotella asiasta. Nänä lienevät poikkeuksia kuitenkin.

Nykyään (esim. SRK verkkokaupassa) lasku maksetaan ensin, jonka jälkeen tuote voidaan saada. Tämä on ihan järkevä tapa jolla säästytään paljolta harmilta.

Lait on säädetty kuitenkin syystä. Jos kuluttajamyynnissä ei huolehdita, että maksut on maksettu, loppuu kaupanteko helposti kannattamattomana. Yhtälailla jos kauppa luottaa siihen, ettei siellä käy varkaita eikä näinollen aseta valvontajärjestelmiä, saattaa äkkiä todeta, että juuri heidän kauppansa on varkaiden suosima. Olipa nämä varkaat verkkokaupassa tai missä vain, niin juuri näitä estääkseen on lait säädetty. En koe, että kuluttajamyynnin puitteiden käyttäminen on väärin laisinkaan. Ennemmin ajattelisin, että niiden käyttämättä jättäminen vaikuttaisi vastuuttomalta.

Raamatun alkulehdiltä voimme lukea, että "kovalla työllä ja hiki otsassa" pitää leipä tienaamaan. Mutta jos on huoleton, sitä leipää ei äkkiä tulekaan.

[Ilpo]

Suomennappa Jani hieman, tarkoitatko ettei uskovainen voi periä saataviaan normaalien käytäntöjen mukaisesti?

[Jani_S]

.

[mies]

Suomennappa Jani hieman, tarkoitatko ettei uskovainen voi periä saataviaan normaalien käytäntöjen mukaisesti?

Maailmalla on tapansa siinäkin, eikä uskovaisen kannata niitä opetella. Puoliaan voi pitää myös sopua ja rakkautta vaalien, jos rakastaa enemmän lähimmäistään ja hänen kuolematonta sieluaan kuin katoavaa tavaraa.

Tällainen tekisi etenkin pienyrittäjien liiketoiminnan äkkiä haastavaksi. Esim.nuohoojat, lvi-alan firmat, sähköasentajat jne. Kyllä heidän kuuluu leipänsä ansaita.. Hankalaksi se menisi, jos aikaa palaisi saatavien sopuisassa hankkimisessa, kun pitäisi työntekoon keskittyä.

[Aaro_K]

Mieti, onko kannattavaa toimia yhteisössä, jonka arvot ovat erilaiset kuin sinun. Ja joka ei kunnoita sinun arvojasi (?). Se voi jo auttaa sinua eteenpäin asiassa.

Hepr. 13

11 Sillä joiden eläinten veren ylimmäinen pappi vie pyhään syntein edestä, niiden ruumis ulkona leiristä poltetaan.
12 Sentähden myös Jesus, että hän oli pyhittävä kansan omalla verellänsä, on ulkona portista kärsinyt.
13 Niin menkäämme siis hänen tykönsä ulos leiristä, kantain hänen pilkkaansa.
14 Sillä ei meillä tässä ole pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.

[Aaro_K]

Kyllä lopulta on rauha tullut maahan, kun parissakin tapauksessa olen sähköpostittanut oikeudesta vakaumukseen; omaiseni hoitolaitoksessa ja omassa etujärjestössäni. Sähköposti on oikeastaan hieno apuväline. Voi kirjoittaa kirjeen juuri silloin, kun asia vaivaa mieltä, mutta ei tarvitse kasvotusten huutaa eikä kyynelehtiä, ja vastapuolellakin on aikaa miettiä, kuinka hän palautteeseen reagoisi.

Eli ei tarvitse omaan leiriin eristäytyä. On oikeus toimia siellä, missä tarvitsee toimia tai on hyväksi nähnyt.