Maa on vanhin planeetta.

[Nepheg]

Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

Hoksasin järjestyksen vasta tänään, vaikka olen sen monasti jo lukenut. Eli ensimmäisenä päivänä Jumala loi maan.

13. Ja tuli ehtoosta ja aamusta kolmas päivä.
14. Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeudet taivaan vahvuuteen, eroittamaan päivää ja yötä: ja olkoon merkeiksi, ja ajoiksi, ja päiviksi ja vuosiksi.
15. Ja olkoon valkeudeksi taivaan vahvuudessa, paistamaan maan päälle. Ja tapahtui niin.
16. Ja Jumala teki kaksi suurta valkeutta: suuremman valkeuden päivää hallitsemaan, ja vähemmän valkeuden yötä hallitsemaan, ja tähdet.
17. Ja Jumala pani ne taivaan vahvuuteen, paistamaan maan päälle.
18. Ja hallitsemaan päivää ja yötä, ja eroittamaan valkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hyväksi.

Vasta kolmantena päivänä muut planeetat luotiin.
Mielenkiintoista on, että aurinko ja siitä lähtevä valo valaisi maan vasta kolme päivää sen jälkeen kun se oli luotu.

Tuskin Jumala on maata kuitenkaan pilkkopimeässä tehnyt, vaan hänen valonsa on paistanut kirkkaana jo ennen maailman luomista.
Sitä valoa ei vain voi inhimillisillä silmillä nähdä, kuten emme näe henkimaailmaa ja sen asukkaitakaan, jotka ovat kaikki Jumalan luomia.

Turhaan häntä ei siis Isäksi sanota, kun kaikki olemme Hänen luomiaan.

[Taavetti]

Valkeus
Paavali kirjoitti:

Löytyi 1 jae Biblia 1776 tekstistä.

2. Kor. 4:6

Että Jumala, joka käski valkeuden pimeydestä paistaa, se paisti tunnon valkeuden meidän sydämissämme Jumalan kirkkaudesta Jesuksen Kristuksen kasvoissa.

[Vl-Misu]

Nyt viime aikoinahan on löydetty uusi maapallo!!
Sielä on ainakin vettä ja kääpiö aurinko. 8)
Sieltä on löydetty jopa valtameria,niinkuin täälläkin.
Sen kuultuani,uskoni on ollu tuuli ajolla.
Mutta uskon ainakin vielä,kun mulla ei muutakaan ole,eikä musta Jehovaa tule!
Parempi usko kuin ilman uskoa,luottaen vaan evoluutioon.
Kun usko johonkin korkeampaan voimaan,lisää turvallisuuden tunnetta kuin se että tämä koko ihmis kunta olis vaan oman onnensa nojassa,koko universumissa.Peläten hetkeä jolloin iso meteoriitti tormäisi maapalloon vailla toivoa.Jumala on kai nekin luonut vai onko??

[Jaakko]

Ilmeisesti puhe on tästä.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 204528.htm


Kyllä Jumalan luomistöitä saa aivan vapaasti ihmetellä ja tutkiakin, kun niissä todellakin riittää enemmän ihmeteltävää kuin koskaan ehtii ja oppii ymmärtämään edes vähääkään.

Varhaisemmasta nuoruudesta muistan, kuinka ikäiseni keskustelivat paljon tämänkaltaisista ja usein siihen keskusteluun sitten otettiin mukaan myös usko.

Raamattuhan ei ole luonnontieteen oppikirja. Luomiskertomuskin tahtoo kirkastaa Raamatun Herraa, Kristusta Jeesusta ja Jumalan kaikkivaltiutta ja voimaa.

Lisäksi on aina muistettava, että tämä uskomme ei ole näkemisessä vaan todellakin uskomisessa. Kuin kuvastimesta katsomme. Tällaisia löytöjä ei ole tarvetta alkaa kumoamaan suuntaan eikä toiseen eli onko Jumala luonut toisenkin maan tai että Raamattu on puutteellinen. Raamattu ei ole puutteellinen vaan siinä on todella kaikki tarpeellinen, mitä Jumala on nähnyt hyväksi meidän tähtemme. Matkallemme kohti taivasta, oikeata kotimaatamme.

[Jaakko]

Oman kokemukseni perusteella tuntuu, että hyvin usein, kun puhutaan tieteestä ja uskosta samanaikaisesti, on aina ilmassa sellainen puoli, jossa tieteellä pyritään kumoamaan uskonnäköalat. Mielessäni pyörii monia ajatuksia, mutta en rohkene niitä julkisesti esittää, jotta en hairahtuisi osin/kokonaan esim.filosofisiin jaarituksiin.

[Taavetti]

Raamatun luomiskertomus on ennen muuta uskon tunnustus. Uskomme että Jumala on luonut taivaan ja maan, uskon näkökulmasta (eikä välttämättä muutenkaan) meidän ei tarvitse pohtia, miten Jumala on sen tehnyt. Raamatun ilmoituksen mukaan Jumala loi kaiken sanallaan, sama Jumalan sana on annettu meille pelastuksen mahdollisuudeksi, johon pieni ja hukkumisvaarassa oleva ihminen saa hätänsä hetkellä tarttua uskon käsivarrella.

[O.M]

Nyt viime aikoinahan on löydetty uusi maapallo!!
Sielä on ainakin vettä ja kääpiö aurinko. 8)
Sieltä on löydetty jopa valtameria,niinkuin täälläkin.
Sen kuultuani,uskoni on ollu tuuli ajolla.

Sisarelle: Kuten Jaakko toi jo esiin, niin Raamattu ei varsinaisesti ole luonnontieteiden vaan pelastushistorian oppikirja. En tiedä Raamatusta kohtaa, jossa sanottaisiin Jumalan luoneen valtameriä vain meidän maapallollemme. Tähdet ovat aurinkoja niitä kiertäville planeetoille. Jospa meidän onkin tarpeetonta ymmärtää tarkalleen Jumalan luomistapaa, mutta sen sijaan voimme vapain mielin ihmetellä ja ihailla hänen luomistyönsä suuruutta ja kauneutta.

"Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt" (Hepr.11:3).

[Nepheg]

Sen kuultuani,uskoni on ollut tuuliajoilla.

Hauskasti sanottu.
En avannut linkkiä, mutta puhut varmasti siitä planeetasta, jota ei ole vielä nähty silmin.
Planeetan sijainti on mitattu ja erilaisten mittareiden perusteella on päädytty, että planeetta on sellainen kuin se on.

Jos muualla on elämää, niin olisi aika mielenkiintoista nähdä, minkä näköisiä olisivat. Olisivatkohan niitä röllimetsän peikkoja?

Jumalan suuruus kaiken näkyvän ja näkymättömän luoneena on käsittämätön verrattuna meihin tomuhiukkasiin, jotka kävelemme tällä pölypallolla äärettömässä avaruudessa.
Kaikki on mahdollista, jos Jumala on katsonut sen hyväksi, myöskin elämän siemenen kylväminen jossain muodossa muualle kuin meidän pikku pölypalloomme.

[nuusku]

Minä olen miettinyt ja kyselisin, että miten tuohon luomiskertomukseen kuuluu suhtautua, tai mikä uskovaisten käsitys siitä asiasta on. Itse olen ajatellut ja suhtautunut siten, että minua ei "haittaa", jos Jumala on käyttänyt vaikkapa alkuräjähdystä tai evoluutiota luomistyössään. Tai siis niin, että en ole ajatuksissani torjunut sitä mahdollisuutta, että maapallo olisi luotu pitemmän aikaa kuin 6000 vuotta sitten ja vaikkapa niin että Jumala olisi laittanut jonkun alkuräjähdyksen miljardeja vuosia sitten, ja että hän olisi luonut kasvi- ja eläinkunnan vaikkapa sen evoluution avulla. Täyttä selvyyttä näihin kysymyksiin en tietenkään saa täällä ajassa tietää. Taivaassahan sitten saa kyllä tietää kaikki Jumalan salaisuudet, jos vain jaksaa armon voimalla tässä Jumalan joukon kanssa matkaa tehdä, että sinne perille sitten lopulta kostuisi. Mutta käsitänkö minä väärin, jos ajattelen, että tiedemiesten päättelemä alkuräjähdys ja evoluutio voivat monilta osin olla aivan totta? Kuitenkin niin, että Jumala on sen kaiken tehnyt. Ihminen kuitenkin syntyi sillä hetkellä, kun Jumala puhalsi ihmiseen elämän hengen, niin että ihmisestä tuli elävä sielu. Ihmisenhän erottaa kaikista eläimistä se, että vain ihmisellä on sielu.

Noita asioita ei tietenkään koskaan kunnolla varmaan ymmärrä, mutta olen ajatellut, että haluaisin tietää kristillisyyden kannan niihin, kun kuitenkin jatkuvasti joutuu mediasta ja vaikka koulussa lukemaan kaikenlaista historiantutkimusta, ja silloin tuntuisi tärkeältä tietää, että miten siihen suhtautua silloin kun siitä pitää kuitenkin jotain ajatella. Siis pitäisikö torjua kaikki puheet evoluutiosta ja alkuräjähdyksistä, vai voiko ajatella, että on se Jumala voinut sillä tavallakin toimia, oli sitten miten oli. Siis niin, että kun en voi tietää että miten se asia on, niin voinko ajatella, että se voi olla mahdollista tai tai sitten ei, en tiedä enkä ota kantaa. Mutta onko väärin, jos uskovainen ei suorilta käsin torju noita tiedemiesten teorioita?

Semmoisesta minulle tuli taannoin vaikeuksia, kun satuin lukemaan jotain virallisen oloista tutkimusta, jossa oltiin selvitetty ja tultu siihen arvioon, että VT:n historialliset tapahtumat Israelin kuninkaista, historiasta yms eivät todennäköisesti olisi totta vaan silkkaa kansantarua, ja että Daavid sun muut olisivat vain satuhenkilöitä. Sitä oli hirveää lukea, ja tuli paljon epäilyksiä. Olen sitten ajatellut, että ehkäpä Jumala on halunnut salata konkreettiset, näkyvät todisteet siitä, että raamatut ovat totta, koska Hänen tahtonsa on, että me uskomme sen päälle mitä emme näe, ja usko ei ole näkemisessä, ja on tarkoitus, että emme täällä ajassa saa näkyvää tai käsinkosketeltavaa todistetta Jumalasta, vaan Hän tahtoo että uskomme siihen, mitä emme silmillämme näe tai järjellämme voi todistaa. Näin se Jeesuskin kun sanoi sille Tuomaalle. Ja kun sille rikkaalle miehellekin sanottiin kadotuksen vaivassa, että eivät hänen veljensä uskoisi, vaikka joku kuolleista nousisi ylös kertomaan, vaan heidän olisi Moosesta ja profeetoita uskottava.

Tällain minä sitten mietin. Mutta mikä on kristillisyyden yleinen kanta tähän asiaan? En ole oikein päässyt keskustelemaan näistä muiden kanssa. Ymmärrän, että oikean uskon kauttahan sitä pelastetutaan, eikä kaikkea tai edes lähes tarvitse ymmärtää, mutta olen käsittänyt, että on silti erittäin tärkeää ettei ymmärrä asioita eri tavalla kuin Jumalan valtakunnassa toiset ymmärtävät, koska oikea usko ja oikea oppi ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Niinpä päätin tähän hieman kirjoittaa näitä mitä olen ajatellut, ja nyt kysyisin että miten toiset uskovaiset näistä asioista miettivät?

[Jaakko]

Yksi asia nousee mieleen. En tiedä, olenko ihan turhaa sitä nostamassa, mutta sanon kuitenkin.

Tiede on monin osin niin korkealentoista ja vaikeatajuista, että tällainen tavallinen tallaaja tippuu kyydistä jo ensimmäisen "Einsteinin" teorian kohdalla.

Vastaavasti Jumalan tarjoama evankeliumi on niin yksinkertainen, että maailmasta ei ole vielä löytynyt niin tyhmää ihmistä, etteikö Jumalan elävä evankeliumi voisi häntä koskea, jos Jumalan armossaan niin suo.

Raamattuhan todistaa, että Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi. Ja toisaalla eri sanoin, että ihmisiviisaus on hulluutta Jumalan edessä.

Tämä hyvin kertoo uskon ja tieteen suhteesta ja muistuttaa meitä siitä, että emme niitä lähtisi edes sotkemaan/väärähenkisesti mukauttamaan toistensa tueksi.

Raamatun luomiskertomus on luonnontieteelliseltä kannalta hyvin lapsellinen, naivi ja yksinkertainen selitys. Mutta uskon näkökulmasta kyse on aivan muusta. Siinä riittää ihailtavaa ja ihmeteltävää koko iäksi.

Omalla kohdallani, kun ajattelen näitä Big Bang ym.teorioita, käännän usein katseeni lopulta siihen yksinkertaiseen ilmoitukseen, joka Raamatusta löytyy. En aliarvioiden tiedettä vaan tietäen ja uskoen, että Jumalan sanassa on totuus, josta ei tarvitse hetkeäkään epäillä. Saa uskoa täysin sen, mitä Jumala sanassaan sanoo ja Pyhä Henki kirkastaa.

[O.M]

Minä olen miettinyt ja kyselisin, että miten tuohon luomiskertomukseen kuuluu suhtautua, tai mikä uskovaisten käsitys siitä asiasta on. Itse olen ajatellut ja suhtautunut siten, että minua ei "haittaa", jos Jumala on käyttänyt vaikkapa alkuräjähdystä tai evoluutiota luomistyössään. Tai siis niin, että en ole ajatuksissani torjunut sitä mahdollisuutta, että maapallo olisi luotu pitemmän aikaa kuin 6000 vuotta sitten ja vaikkapa niin että Jumala olisi laittanut jonkun alkuräjähdyksen miljardeja vuosia sitten, ja että hän olisi luonut kasvi- ja eläinkunnan vaikkapa sen evoluution avulla. Täyttä selvyyttä näihin kysymyksiin en tietenkään saa täällä ajassa tietää.

Olen melko paljon pyöritellyt ko. aihetta. SRK:n edesmennyt entinen pj. E.R kirjoitti teoksessa Näin on kirjoitettu jotenkin niin, että pitää mahdollisena, että Jumalan luomispäivät olisivat olleet pitempiä ajanjaksoja kuin 24 h. Evoluution hän torjui. Myös A.H torjui evoluution jossain haastattelussa.

Välttämättä alkuräjähdys- ja evoluutioteoriat eivät ole sovittamattomassa ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa, mutta uskovaisina meidän ei tarvitse pohtia vakuuttavienkaan ihmisteorioiden yhteensopivuutta muuttumattoman Jumalan sanan kanssa. Teorioita tulee ja menee, mutta se, että maailma on tehty tyhjästä Jumalan sanalla kuudessa päivässä, on muuttumaton totuus. Jos asiasta on jotain tarkentavaa, Raamatun ulkopuolista tietoa, jota uskonystävä ei välttämättä ymmärrä, on asiaan olemassa Raamatun neuvo.

"Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Mutta jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä mitään tiedä, kuin hänen tulis tietää." (1.Kor.8:1-2.)

[Nepheg]

Olen melko paljon pyöritellyt ko. aihetta. SRK:n edesmennyt entinen pj. E.R kirjoitti teoksessa Näin on kirjoitettu jotenkin niin, että pitää mahdollisena, että Jumalan luomispäivät olisivat olleet pitempiä ajanjaksoja kuin 24 h.

Kun meidän elämämme on Jumalalle vain kämmenen leveys, niin ehkä muutama miljardi vuotta tuntuu Jumalasta yhdelle meidän päivälle.

Jotenkin tuntuu, että miljardi vuotta ei ole mitään Jumalalle, mutta raamatun luomiskertomus onkin tehty meille ihmisille ymmärrettävämmäksi puhuttaessa meidän päivistä.

[Tero A.A.]

Minä olen niin patatyhmä uskovainen, että uskon Raamatun luomiskertomukseen. Siellä sanotaan: seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi, ja sen vuoksi on kaikkien meidän levättävä viikon seitsemäntenä päivänä. Jos Jumalalle on mahdollista luoda kaikki näkyväinen ja näkymötön miljoonassa vuodessa, on se mahdollista hänelle kuudessa päivässäkin.

Onhan Raamatussa muutakin, mikä on järjelle selittämätöintä, kuten se, kuinka Nooa onnistui pyydystämään pariskunnan kutakin eläinlajia ja viemään ne arkkiin, ja pitämään vielä hengissä koko vedenpaisumuksen ajan. Nykyään löydetään maastosta merkkejä, että joku vedenpaisumus on ollut. Itseäni kyllä ihmetyttää, kun Ararat-vuori on yli 5000 metriä korkea, että kuinka sitä vettä on riittänyt. Onko maapallon kaikki vesivarat valahtaneet maapallon yhdelle puolelle sillä hetkellä?

Yhdessä uskontojen historian kirjassa kerrotaan, että Indus-joen kulttuuri on tuhoutunut jonkun luonnonkatastrofin seurauksena n. 1500 eKr. Tuo ajankohta sopisi hyvin yhteen, kun Israelin kansa lähti Egyptistä ja Punainen meri tyhjeni hetkeksi vedestä. Katsokaapa kartasta, on hyvinkin mahdollista että tsunami on pyyhkäissyt ne vedet silloin Indus-laaksoon.

[pikkupoika]

Ilmeisesti puhe on tästä.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 204528.htm

Kyllä, tässä suomeksi:
http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php? ... &tb=1&pb=1

[Jaakko]

Itseäni kyllä ihmetyttää, kun Ararat-vuori on yli 5000 metriä korkea, että kuinka sitä vettä on riittänyt. Onko maapallon kaikki vesivarat valahtaneet maapallon yhdelle puolelle sillä hetkellä?

Luin jostain, että jäätiköiden sulaminen nostaisi veden pintaa reilu 50m.

Joka tapauksessa tieteestä löydän varmasti hyvin äkkiä paljon todisteita siitä, että globaali vedenpaisumus on jopa absurdi ajatus. Vastaavasti löydän hyvin nihkeästi ja vaikeasti selkeitä todisteita, että tällainen vedenpaisumus on todellakin ollut / voinut olla. Mielestäni tässäkin on jo opetusta riittävästi, mitä tiede tekee, kun sitä aletaan sotkemaan uskomisen asioihin / halutaan kyseenalaistaa se, mitä Jumalan sana opettaa.

Kuten sanoit, on paljon turvallisempaa ja yksinkertaista uskoa se "vähäpätöinen" Raamatun ilmoitus kuin alkaa tuskailemaan ja kuormittamaan itseään.

Jokaisella uskovaisella on oma ristinsä ja jollekin saattaa juuri nämä asiat olla sellaisia, joiden kautta vihollinen haluaisi romuttaa koko uskonkäsityksen ja näännyttää uskomisen ilon.


Lopuksi. Se, mikä tieteelle ei ole mahdollista, se on Jumalalle mahdollista.

[mutsi]

Muinaisiin luonnonkatastrofeihin liittyen mainitsen Ariel Livsonin kirjan Israel, luvattu maa. Vaikka se on "nojatuolimatkan" muotoon kirjoitettu, se sisältää paljon mielenkiintoista asiaa, eikä mitenkään pyri "kumoamaan" kristinuskoa. Livson on kymmeniä vuosia ollut suomalaisten matkaoppaana Irsaelissa, arkeologi, suomenjuutalainen.