Hynde kirjoitti:Yhden sivarin olen kuullut oleva.
Lainkuuliaisina ihmisinä ja kaikkia suomalaisia rakastavana tahdomme tehdä velvollisuutemme ja turvata vapauden.
weha kirjoitti:Käsitykseni mukaan, myös VL:ä, voi suorittaa siviilipalveluksen, jos ei ole kykenevä esim. sairauden puolesta käymään armejiaa.
VL:ät ovatkin nähdäkseni hyvin isänmaallisia ja mielellänsä puolustavat maata, jos tänne joku hyökkää. Opilliset perustelut Raamatusta tähänkin myös vaikuttavat. Mielestäni, mikä on mies, joka ei perhettään ja maataan puolusta? Tämä ei tietenkään sulje rukousta pois, vaan antaa halun siihen.
nuusku kirjoitti:weha kirjoitti:Älä tapa käsky, ei sido esivaltaa:
Täälläpäin sano myös joskus joku uskovainen pappi, että älä tapa -käskyssä on alkukielessä käytetty jotain sellaista tapa-sanaa joka ei ole tarkoittanut tai sisältänyt sodassa tappamista.
weha kirjoitti:Älä tapa käsky, ei sido esivaltaa:
Kuuliaisuus esivaltaa kohtaan
Room.13.1. Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa.
2. Joka vastustaa esivaltaa, nousee siis Jumalan säädöstä vastaan, ja ne, jotka näin tekevät, saavat rangaistuksensa.
3. Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siltä kiitosta.
4. Se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi. Mutta jos teet väärin, pelkää! Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen.
5. Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta.
6. Sen vuoksi te verojakin maksatte, sillä viranomaiset ovat Jumalan palveluksessa, kun he hoitavat tehtäviään.
Meillä on oikeus ja jopa velvollisuus antaa henkemme ja terveytemme alttiiksi, kun Jumalan säätämät velvollisuudet sitä vaativat, kuten esimerkiksi ajallisen kutsumuksemme tehtävät, isänmaan puolustus tai lähimmäisen pelastaminen vaarasta.
1 Joh. 3:16: Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme. Meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
Neh. 4:14: Taistelkaa veljienne, poikienne ja tyttärienne, vaimojenne ja kotienne puolesta.
1 Moos. 14:14-16: Aabraham, uskon isä, lähti sotaan pelastaakseen Lootin.
Luuk.7:7. En pitänyt itseäni senkään arvoisena, että olisin tullut sinun luoksesi. Käske, niin palvelijani paranee.
8. Minä tottelen itsekin toisten käskyjä ja komennan omia sotilaitani. Kun sanon sotilaalle: 'Mene', niin hän menee, tai toiselle: 'Tule', niin hän tulee, tai palvelijalleni: 'Tee tämä', niin hän tekee."
9. Jeesus hämmästyi näistä sanoista. Hän kääntyi perässään tulevan ihmisjoukon puoleen ja sanoi: "Kuulkaa, mitä sanon: tällaista uskoa en ole tavannut edes Israelin kansan keskuudessa."
10. Kun Jeesusta vastaan lähetetyt miehet palasivat taloon, he tapasivat palvelijan terveenä.
Esim. Kornelius oli sotapäällikkö (apt.10:2).
Ainakin ennen oli niin sanottuja B -miehiä, eli lievästi sairaita tai fyysisesti heikompia kevyemmissä palvelutehtävissä, joskus aseettominakin. En tiedä millainen heidän palvelutilanteensa on nykyisin, onko mahdollisesti siviilipalvelus heille vaihtoehto.Varsinaisille varusmiehillekin on armeijassa siviilityön kaltaisia tehtäviä, jopa ammattiin pätevöittäviä. Esimerkiksi automiehet ja pioneerit tekevät sellaisia töitä.jtm kirjoitti:weha kirjoitti:Käsitykseni mukaan, myös VL:ä, voi suorittaa siviilipalveluksen, jos ei ole kykenevä esim. sairauden puolesta käymään armejiaa.
VL:ät ovatkin nähdäkseni hyvin isänmaallisia ja mielellänsä puolustavat maata, jos tänne joku hyökkää. Opilliset perustelut Raamatusta tähänkin myös vaikuttavat. Mielestäni, mikä on mies, joka ei perhettään ja maataan puolusta? Tämä ei tietenkään sulje rukousta pois, vaan antaa halun siihen.
Sairauden vuoksi ei ketään määrätä siviilipalvelukseen, vaan yleensä vapautetaan palveluksesta, jos nyt ei sitten itse muuta halua. Vai tarkoititko sitä, että on kunnia-asia palvella armeijassa, ja sairaus voi sitten johtaa tällaiseen "kakkosvaihtoehtoon"?
nuusku kirjoitti:Jos pohdin - siis puhtaasti omina mietteinäni - millainen "imago" minulla on siviilipalveluksen kävijöistä, niin ensin mieleeni tulee ominaisuuksia: "aattellisuus: vasemmistolaisuus, vihreys, liberaalius. Pitkä tukka, boheemielämä, keskimääräistä myönteisempi suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin, ateismi, anarkismi, 'kettutytöt- ja pojat'.." jne... Nämä siis tulevat itselleni mieleen ensiksi, muiden mielikuvista en tiedä mitään.
Ajattelisin vain, että - vaikka todellisuus voisi olla toisen laista - niin ainakin ko. mielikuvan takia suhtautuminen siviilipalvelukseen voi olla varsin kielteinen. Kuten jossain toisessa foorumin osiossa on joskus sivuttu joitain - tosin aivan eri asioita - mutta jos vaikkapa 70-luvulla parran käyttöä ei pidetty suotavana, koska se silloin liittyi tai siitä tuli voimakkaita mielleyhtymiä joihinkin ei-suotaviin asenteisiin tai aatteisiin, niin mahtaneeko siviilipalveluksella olla tänäpänä samankaltainen mielikuva.
Luulisin, että jos lähtisin (en lähde) kadulle spontaanisti kyselemään esim. vanhemmilta ihmisiltä, millainen mielikuva teille tulee siviililipalvelusmiehestä, niin voisin kuvitella, että mielikuvina voisi tulla samanlaisia asioita kuin itte edellisessä kappaleessa pohdin. Tämä nyt on vain mutu-tuntumaa.
Maarimi kirjoitti:En ole vl, en mies, enkä edes feministi,, en liioin boheemi tai kommunisti, mutta isänmaallinen olen ja kunnioitan tosi paljon sotaveteraaneja! Luen mielelläni myös sota-ajan kuvauksia.
Mielestäni armeija on myös tärkeä itsenäistymisen ja mieheksi kasvamisen koulu, ja se miten sen suorittaa, aseellisena tai siviilipalveluksena, on jokaisen henkilökohtainen asia.
Mies on parikymppisenä herkässä iässä, ja jos armeijaan pakotetaan/painostetaan, on tuloksena usein ikäviä asioita, jotkut ovat jopa päätyneet itsemurhaan.
Sivaritkin voivat olla hieman yliaatteellisia, mutta se taitaa olla enemmän sitä nuoruuden kaikkivoipaisuutta, mikä iän myötä usein tasoittuu. Työpaikallani olen nähnyt sivareita, ja he ovat olleet pitkästä tukastahuolimatta ihan kohteliaita ja ahkeria!
Maarimi kirjoitti:Mielestäni armeija on myös tärkeä itsenäistymisen ja mieheksi kasvamisen koulu, ja se miten sen suorittaa, aseellisena tai siviilipalveluksena, on jokaisen henkilökohtainen asia.
Mies on parikymppisenä herkässä iässä, ja jos armeijaan pakotetaan/painostetaan, on tuloksena usein ikäviä asioita, jotkut ovat jopa päätyneet itsemurhaan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa