Siunauksen toivotuksin

Elävä usko vanhoillislestadiolaisesta näkökulmasta.


Siunauksen toivotuksin

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Tammi 2010, 19:29

Jemima kirjoitti:Siis kyllä miustakin voi toivottaa siunausta, mutta kun meikäläisyydessä ihan varmasti on opetettu, ettei niin saa toivottaa ns. epäuskoiselle, niin ihmettelen todella, ettei Taavin korviin ole tällainen rakkaudenneuvo kulkeutunut. Toisaalta on kyllä hieman epävarmaa toivotella siunausta sellaiselle, joka ei ehken siitä tykkäisi (esim. ateisti). Tiijjä häntä puhumattakaan päästä sitten.

pakkula kirjoitti:Taitaa olla sitten ero meikäläisuudella ja "meikäläisuudellä." En tosiaan tiedä, mitä teikäläisyydessä on opetettu, mutta niissä rauhanyhdistyksen tilaisuuksissa eri paikkakunnilla, samoin kahden opiston, Jämsän ja Reisjärven, kursseilla ja kolmen SRK.n leirikeskuksen leireillä eri opettajien, pappien ja maallikoiden toimiessa opettajina, on ymmärrys ja mieli ollut aina sellainen, että kaikille sopii siunausta toivoa ja toivottaa. Erilaisin ilmaisuin olen sitä myös toivottanut mitä erilaisimmissa tilanteissa oleville ihmisille. Kukaan ei ole minua siitä koskaan moittinut, eikä ole mieleeni edes juolahtanut, että jotakin moisesta nuhteleisin.

Toki hiljaa mielessäni mietin siunauksen sisältöä, toki huokaan ja rukoilen, että paras taivaallinen siunaus saisi kohdata heitä, jotka ovat siitä vielä osattomia. Uskonystäville toivon, että he säilyisivät sen taivaallisen aarteen omistajina päiviensä loppuun asti. Harvemmin sitä toivomusta olen saanut tilaisuuden ääneen sanoa, useimmin uskon siunauksen kohteen sen ainakin aavistavan Muutamia miellyttäviä terveisiä olen vuotten myötä kuullut, että joku toivotuksen taannoinen kohde, on jossakin elämänsä vaiheessa saanut omistaa sen tärkeimmän, iankaikkisen siunauksen.

Tämän vastauksen kirjoitin mopin palstalla runsaana rönsyävään keskusteluun. Koska aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen, toin vastaukseni arvioitavaksi ja mahdollisen keskustelun pohjaksi. Siunauksen toivotuksiahan on useita erilaisia, niitä toivotetaan eri tilaisuuksissa ja eri paikoissa. On erikseen siunauksen toivotus ihmisen elämän käännekohdissa, voiko sellaista toivottaa Jumalan siunauksena epäuskoiselle?

Sitten on se tärkein siunaus, kun syntejään katuvalle ja anteeksi antoa anovalle, julistetaan Kristuksen käskyn mukaan kaikki synnit anteeksi. Sitäkin sanotaan siunaamiseksi tai siunaukseksi. Mitä mieltä näistä olette?
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Siansaparo » 13 Tammi 2010, 19:36

Tänne sitä vaan lainaillaan kirjoituksiani ja irvistellään niille, hyi Taavia!

;)
Siansaparo
puuhakas
 
Viestit: 213
Liittynyt: 21 Syys 2009, 15:47

ViestiKirjoittaja juruulanko » 13 Tammi 2010, 21:46

esim hääjuhlassa epäuskoiselle pariskunnalle saatan tilanteesta riippuen toivottaa onnea ja Taivaan Isän siunausta. Erityisesti jos tiedän, että pariskunta ei ole aivan maallistunut. En käsitä miksi siunausta ei saisi toivottaa epäuskoisille, varsinkin jos toivoo heille suurinta siunausta, omakohtaista uskoa. Mutta saatan toki olla väärässä tässä asiassa.

Perustelen asiaa sillä, että Jumala antaa/sallii kaiken ajallisen hyvän kaikille (antaa aurinkonsa paistaa väärille ja vanhurskaille). Ihan sydämestäni toivon kaikille läheisilleni kaikkea hyvää. Myös Jumalan siunausta.
Anna vaattees aina valkiat olla, ja älä puututa voidetta pääs päältä. (Saarn. 9:8)
Avatar
juruulanko
puuhakas
 
Viestit: 215
Liittynyt: 30 Heinä 2009, 15:39

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 13 Tammi 2010, 22:05

Vapaissa suuntauksissa hyvin herkästi ollaan toivottamassa uskomassa olevallekkin siunausta ja minä kun olen siihen tilanteeseen joutunut, en ole voinut toivottaa samoin, koska tuossa tilanteessa olen tuntenut, että hän ikäänkuin sillä tahtoo antaa ymmärtää, että me olisimme saman Isän lapsia.
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

ViestiKirjoittaja nuusku » 13 Tammi 2010, 22:21

Itse olen kuullut, että epäuskoisille sopisi erityisesti toivottaa Jumalan siunausta, koska hehän ovat erityisesti sen tarpeessa, jos siunauksella tarkoitetaan sitä, että Jumala kääntäisi katseensa heihin päin ja heidän tunto heräisi ja saisivat parannuksen armon, ja tulisivat osalliseksi iankaikkisen evankeliumin siunauksesta, tästä siunauksesta joka oli Abrahamin siunaus ja Iisakin siunaus ja Jaakobin siunaus, mielestäni tämän Jumalan siunauksen toivominen myös epäuskoisille on suotavaa.

Itse en kyllä yleensä uskalla ääneen toivottaa epäuskoisille "Jumalan siunausta" kun ajattelen että ne "ihmettelisivät", mutta mielessäni oon toivonu että Jumala siunaisi läheisiä epäuskoisia sekä hengellisesti parannuksen armon antamisella ja että saisivat myös pitkää ikää, lisäaikaa parannuksen tekemiseen, mutta myös ajallisesti terveyttä ja ajallista siunausta. Sanoohan Raamattu Jumalan antavan aurinkonsa loistaa niin pyhille kuin pahoillekin. Olen toivonut sen loistamista myös pahoille, vaikka enemmän toivon että he tulisivat osallisiksi armon auringon siunauksesta.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja Taavetti » 13 Tammi 2010, 22:42

Siansaparo kirjoitti:Tänne sitä vaan lainaillaan kirjoituksiani ja irvistellään niille, hyi Taavia! ;)


En viitsinyt enää siellä oleviin irvistelyihin jatkaa, kun ei minua kerran siellä otettu lainkaan todesta.
En kuitenkaan hyitä toivota, vaan siunausta mitä runsaimmin.

Sitä paitsi, ennen viestiäsi ei ollut ainoaakaan vastausta, sen jälkeen aivan asiallista keskustelua, kuten voi itse kukin havaita. Oli siis aivan oikein ja tarpeellista avata keskustelua täälläkin.

vanamo.n kirjoitti:Vapaissa suuntauksissa hyvin herkästi ollaan toivottamassa uskomassa olevallekkin siunausta ja minä kun olen siihen tilanteeseen joutunut, en ole voinut toivottaa samoin, koska tuossa tilanteessa olen tuntenut, että hän ikäänkuin sillä tahtoo antaa ymmärtää, että me olisimme saman Isän lapsia.

Niissä tuntuu olevan enemmän hengellisen tervehdyksen vaikutelma, enkä sellaiseen tervehdykseen tunne aihetta millään tavalla. Normaali siunauksen toivotus on aivan eri asia.

Tämän illan olen täällä kotona viettänyt diakonia asioita pohdiskellen pienellä joukolla, eli oli toimikunnan kokous. Oma siunauksen lajinsa siinäkin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Siansaparo » 13 Tammi 2010, 22:55

Mutta miun ystävää on nuhdeltu, kun hän on toivottanut ei-vl-sukulaiselleen merkkipäivänä Jumalan siunausta. Ja aina miulla on ollu sellainen käsitys muutenki, ettei epämeikäläisille saa toivottaa Jumalan siunausta. Näköjään mielipiteet sen suhteen vaihtelee paikkakunnittain.
Siansaparo
puuhakas
 
Viestit: 213
Liittynyt: 21 Syys 2009, 15:47

ViestiKirjoittaja Taavetti » 13 Tammi 2010, 23:16

Siansaparo kirjoitti:Mutta miun ystävää on nuhdeltu, kun hän on toivottanut ei-vl-sukulaiselleen merkkipäivänä Jumalan siunausta. Ja aina miulla on ollu sellainen käsitys muutenki, ettei epämeikäläisille saa toivottaa Jumalan siunausta. Näköjään mielipiteet sen suhteen vaihtelee paikkakunnittain.


Tänne palstalle kirjoittaa ihmisiä.lestadiolaisiakin sekä etelä, että pohjoisesta Suomesta. Tiettävästi ainakin Helsingin ja Rovaniemen väliltä, saa nähdä tuleeko kukaan vahvistamaan käsitystäsi.

Mieluummin minusta vaikuttaa, että olet saanut väärää informaatiota, tai sinun ystäväsi on saanut väärää informaatiota. Miksiköhän?
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Sinikettu » 13 Tammi 2010, 23:20

vanamo.n kirjoitti:Vapaissa suuntauksissa hyvin herkästi ollaan toivottamassa uskomassa olevallekkin siunausta ja minä kun olen siihen tilanteeseen joutunut, en ole voinut toivottaa samoin, koska tuossa tilanteessa olen tuntenut, että hän ikäänkuin sillä tahtoo antaa ymmärtää, että me olisimme saman Isän lapsia.


Kyllä, kiitos samoin on näin minulla.
Avatar
Sinikettu
puuhakas
 
Viestit: 237
Liittynyt: 05 Kesä 2006, 15:11

ViestiKirjoittaja O.M » 14 Tammi 2010, 07:31

Olen toivottanut Jumalan siunausta esim. epäuskoiselle hääparille, jos olen tiennyt heidät uskonnollisiksi ihmisiksi. Voisin toivottaa Jumalan siunausta myös jumalankieltäjäpariskunnalle, jos arvelen, etteivät he siitä loukkaannu. Mielestäni oikea siunauksen toivottaminen on oikeastaan lyhyt rukous: Jumalan hyvyyden toivomista toisen ihmisen kohdalle.

Olen huomannut, että joillekin väärähengellisille siunauksen toivottamiseen voi liittyä joku "hengellisen ykseyden" hakemisen elementti. Jos aistin sellaista, saatan jättää toivottamatta Jumalan siunausta, vaikka muutoin toivottaisin. Livenä sellainen on kieltämättä harvinaista, mutta olen kuitenkin sellaisiinkin tilanteisiin joutunut.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja hepa » 14 Tammi 2010, 12:18

Matt. 5:44
Mutta minä sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat,
Luuk. 6:28
Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat: rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.
Room. 12:14
Siunatkaat vainollisianne: siunatkaat ja älkäät sadatelko.
1. Piet. 3:9
Ei kostain pahaa pahalla, eikä kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat, tietäen, että te olette kutsutut siunausta perimään.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja metsätähti » 14 Tammi 2010, 12:52

O.M kirjoitti:Mielestäni oikea siunauksen toivottaminen on oikeastaan lyhyt rukous: Jumalan hyvyyden toivomista toisen ihmisen kohdalle.


Tämä oli hyvä määritelmä ja tiivistys. :cool: Näin ajattelen miekin.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

Re: Siunauksen toivotuksin

ViestiKirjoittaja O.M » 14 Tammi 2010, 16:18

Taavetti kirjoitti:
pakkula kirjoitti:Taitaa olla sitten ero meikäläisuudella ja "meikäläisuudellä." En tosiaan tiedä, mitä teikäläisyydessä on opetettu, mutta niissä rauhanyhdistyksen tilaisuuksissa eri paikkakunnilla, samoin kahden opiston, Jämsän ja Reisjärven, kursseilla ja kolmen SRK.n leirikeskuksen leireillä eri opettajien, pappien ja maallikoiden toimiessa opettajina, on ymmärrys ja mieli ollut aina sellainen, että kaikille sopii siunausta toivoa ja toivottaa.


Jospa "heikäläiset" käyvät eri seuroissa. :smile:
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Emka » 14 Tammi 2010, 19:12

Siansaparo kirjoitti:Mutta miun ystävää on nuhdeltu, kun hän on toivottanut ei-vl-sukulaiselleen merkkipäivänä Jumalan siunausta. Ja aina miulla on ollu sellainen käsitys muutenki, ettei epämeikäläisille saa toivottaa Jumalan siunausta. Näköjään mielipiteet sen suhteen vaihtelee paikkakunnittain.


Tuo "nuhtelu" on varmaankin ollut kyseisen henkilön oma päähän pisto. En koskaa, ole kuullut etteikö Jumalan siunausta saisi toivottaa n.s. epäuskoisille.
Joskus yli kaksikymmentä vuotta sitten olin eräässä seurakunnassa (Luterilaisessa) seurakuntasisaren "viraton apulainen" ja niissä merkeissä kävimme yhdessä uskovaisen kirkkoherran kanssa kun seurakuntalainen täytti 70-80- 90 vuotta ja niitä syntymäpäivä käyntejä tuli vuosittain vanhusvoittoisessa pitäjässä paljonkin. Kirkkoherra ja ketä nyt muita seurakunnan edustajia oli mukana toivotimme päivänsankarille aina Taivaanisän siunausta.

En ole yhtään syntymäpäivää tai muuta vastaavaa juhlaa käynyt,etten olisi siunausta toivottanut eikä kukaan "meikäläinen" ole asiasta moittinut, ovat itse toivottaneet samoin siunausta päivänsankarille /sankareille.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Siansaparo » 14 Tammi 2010, 20:14

Tämähän on ihan mukavaa kuultavaa, että meikäläisyydessä nykyään hyväksytään siunauksen toivottaminen myöskin epämeitseille, ei voi muuta sanoa. Mutta se kummastuttaa, että suhtaudutte nuhteluasiaan noin vitsillä. Pitääkö miun opastaa tuota ystäväänikin suhteutumaan nuhteluihin samoten?

Vielä tuosta sanasta "meikäläinen". Mikä siinäkin on niin pahaa, että siitä pitää kuittailla? Se on ihan yleisesti käytetty ilmaus vl-liikkeeseen kuuluvista ihmisistä liikkeen sisällä. Kyllähän muutkin ihmiset saattavat käyttää sitä nimitystä joissakin yhteyksissä, oon monesti kuullut. Sehän tarkoittaa esim. vl-yhteydessä me vanhoillislestadiolaiset=meikäläiset tai meillä vanhoillislestadiolaisuudessa=meikäläisyydessä, eikä yhtään sen kummempaa. Siinä on vain helponnettu ilmaisua.

Ja sitten vielä Nuuskulle ilouutinen: myös Luther käytti sanontaa "meikäläinen/-set", eli sekin tieto varmistaa, että sanonta on ihan hyväksytty :). Ja jos se on mielestänne väärin, niin saisitte melkosen isolle porukalle käydä pitämässä puhuttelut asian tiimoilta.
Siansaparo
puuhakas
 
Viestit: 213
Liittynyt: 21 Syys 2009, 15:47

ViestiKirjoittaja juruulanko » 14 Tammi 2010, 20:27

saparo:
Mulle meikäläinen termi on kiertoilmaus. Ikään kuin ei rohkenisi tunnustaa olevansa uskovainen. vl nimirys on pääasiallisesti ulkopuolisten keksimä ja käyttämä nimitys. mite ois tuttu ja turvallinen uskovainen-termi?
Anna vaattees aina valkiat olla, ja älä puututa voidetta pääs päältä. (Saarn. 9:8)
Avatar
juruulanko
puuhakas
 
Viestit: 215
Liittynyt: 30 Heinä 2009, 15:39

ViestiKirjoittaja nuusku » 14 Tammi 2010, 20:36

Siansaparo kirjoitti:Vielä tuosta sanasta "meikäläinen". Mikä siinäkin on niin pahaa, että siitä pitää kuittailla?


Itselläni on käsitys, käytät termiä ekumenian synnin peitteenä. Muistaakseni olet ilmoittanut, ettet poissulje sitä, etteikö muissakin joukoissa kuin vl-kristillisyydessä ja sen viitekehyksessä voisi olla uskovaisia. Olen arvellut, että vältät esim. termin "Jumalan seurakunta" tai "uskovaiset" käyttöä puhuessasi vl-kristillisyydestä, välttääksesi poissulkemasta mahdollisuutta, että tämän kristillisyyden ulkopuolella voisi pelastua. Tämän vuoksi itse karsastan kun alati puhut "meikäläisistä". Muiden puolesta en voi puhua mutta näin itselläni.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja juruulanko » 14 Tammi 2010, 21:06

Siansaparo kirjoitti:Tämähän on ihan mukavaa kuultavaa, että meikäläisyydessä nykyään hyväksytään siunauksen toivottaminen myöskin epämeitseille, ei voi muuta sanoa.


Muuten, mitä erityisen kivaa siinä olisi jos suhtautuminen johonkin asiaan olisi muuttunut? Mielestäni Jumalan sanan pitää olla totta aina. Jos joku asia muuttuu, onko tällöin syytä riemuun? En ymmärrä asennettasi. Mielestäni on mielummin harmillista jos joku on käsittänyt väärin jonkun Raamatunkohdan.

Siansaparo kirjoitti:Mutta se kummastuttaa, että suhtaudutte nuhteluasiaan noin vitsillä. Pitääkö miun opastaa tuota ystäväänikin suhteutumaan nuhteluihin samoten?


jos se nuhteluasia on totta, siinä voi olla mielestäni kyse kahdesta asiasta.
1. Nuhtelija on jotenkin käsittänyt asian väärin (näinkin voi käydä )
2. Tai jos arvata saa, luulen että nuhtelu on irroitettu pois asiayhteydestään, esim siten että on nuhdeltu esim jostain väärän hengellisyyden kokouksissa käymisestä ja niihin kokouksiin liittyvistä siunaamisista
.
Siansaparo kirjoitti:Ja sitten vielä Nuuskulle ilouutinen: myös Luther käytti sanontaa "meikäläinen/-set", eli sekin tieto varmistaa, että sanonta on ihan hyväksytty :). Ja jos se on mielestänne väärin, niin saisitte melkosen isolle porukalle käydä pitämässä puhuttelut asian tiimoilta.


En tiennytkään että hän osasi suomea. Jotenki tuntuu sille että Luther on noussu sulla tarpeettoman tärkeäksi.
Anna vaattees aina valkiat olla, ja älä puututa voidetta pääs päältä. (Saarn. 9:8)
Avatar
juruulanko
puuhakas
 
Viestit: 215
Liittynyt: 30 Heinä 2009, 15:39

ViestiKirjoittaja metsätähti » 14 Tammi 2010, 21:54

Minusta tuo meikäläisyys on luonteva ja kotoisa ilmaus. Kyllä sitä täälläpäin on kuullut monesti. Selvyyden vuoksi käytän usein sitä taikka sitten vl-nimitystä (puheessa lestadiolaisuus, ymmärtyy täällä oikein). Uskovainen tai Jumalan lapsi kun ei ole ollenkaan yksiselitteisesti ymmärretty täksi uskoksi, jos ympärillä on toisella tavoin uskovia. Jos siis on tarpeen selventää, miten rauhanyhdistyksellä ajatellaan/opetetaan/uskotaan. Tosin mieluiten käytän itsestäni nimitystä kristitty, mutta ei-uskovat saavat kirppuja siitä ("ollaanhan mekin kristittyjä, tuo halventaa meitä" - kumma into puolustaa sitä nimitystä, jos ei usko Jumalaan tai Jeesukseen :shock:). Toinen määritelmä omalla kohdalla on luterilainen. Uskovainen, luterilainen, kristitty. :cool: Allekirjoitan noiden sanojen merkityksen, siksi niitä käytän.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja Siansaparo » 14 Tammi 2010, 22:54

Nuuskulta:

"Itselläni on käsitys, käytät termiä ekumenian synnin peitteenä."

:shock:

Käytän sitä siksi, että olen tottunut niin tekemään. Kaikki vl-kaverini ovat myös aina näin puhuneet. Joskus olen kuullut jossain keskusteluillassa jonkun paheksuneen tuota ilmaisua, kuin myös sitä, jos ry:tä nimitetään "yrkäksi", "ärkäksi" tai "firmaksi" (hesa). Liioin ei katsota hyväksyvästi joittenki taholta, jos siionin lauluja nimitetään "sinkkareiksi". Tuo "firma" on miulla jäänyt käyttämättä, se on nuoremman sukupolven sanastoa.

Juruulanko:

"Muuten, mitä erityisen kivaa siinä olisi jos suhtautuminen johonkin asiaan olisi muuttunut?"

Muutinki mieleni, se ei ookkaan oikeestaan olleskaan kivaa, eiköhän kaikki vaan palata takaisin vanhaan käytäntöön :´( .

"Jotenki tuntuu sille että Luther on noussu sulla tarpeettoman tärkeäksi."

Hmm. Kysyin eräältä vl-Luther-tutkijalta (vl-pappi: P.K), että kannattaako miun lukee Lutheria, kun mua pidetään sen harrastuksen kanssa meikäläisyydessä hieman outona. Hän vastasi, että kyllä kannattaa ja että muut ovat laiskoja kun eivät niin tee. Eli hänen mielestään kaikkien veeällien kandeis lukea Lutheria. Eräs toinen vl-pappi sanoi hyväksi iltalukemiseksi yöpöydälle kandeevan varata 1) Raamatun 2) Tunnustuskirjat 3) Lutherin galatalaiskirjeitten selitykset. Antoivatko nuo papit siun mielstäs huonoja neuvoja miulle? Jotenki epäreilua, että täällä saa kaikki muut, paitsi miä siteerata Lutheria mielin määrin, eikä heitä siitä asiasta nuhdella. Mua nuhdellaan. Ajatella; O.V:kin on sanonut meidän olevan luterilaisuuden ydintä ja jos mie siteeraan Lutheria, mua nuhdellaan :-I .
Siansaparo
puuhakas
 
Viestit: 213
Liittynyt: 21 Syys 2009, 15:47

Seuraava

Paluu Uskonvanhurskaus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron