Kirjoittaja nuusku » 29 Tammi 2010, 05:52
Tarkoitukseni ei ole ollut suositella tupakoinnin aloittamista. Mikäli olen sanonut näin, olen kirjoittanut väärin. Minulla ei ole yleistä kantaa aloittamisen puolesta eikä sitä vastaan. Minusta jokainen tekee itse kohdallansa ratkaisun, aloittaako vai jättääkö aloittamatta. En suosittele aloittamaan enkä olemaan aloittamatta, en ota kantaa. En ole osannut ottaa tavaksi antaa asiassa yleistä suositusta suuntaan enkä toiseen. Lähisukulaisellani on kova tupakkayskä, ja hänelle olen useita kertoja suositellut tupakoinnin lopettamista. Vaikka itse tupakoin, suositan hänelle tupakoinnin lopettamista joskus useita kertoja kuukaudessa.
Vaikka elinikä on pohjimmiltaan Jumalan käsissä, niin silti oman terveyden ylläpidolla on toisaalta myös vaikutusta elinikään. Vaikka epäterveelliset tottumukset eivät syntiä olekaan, niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että terveelliset elämäntavat ovat aivan kannatettava asia. Silti tupakoimaton voi kuolla jonkun yllättävän sairauden tai onnettomuuden kautta jo nuorena, ja tupakoiva voi porskutella satavuotiaaksi. Siitä huolimatta korostan, että olen samaa mieltä, että terveydestä on tarkoitettu pitää huolta, ja ihmisen keho on rakennettu toimimaan tiettyjen toimintaperiaatteiden mukaan niin, että joihinkin toimintamalleihin liittyy riski eliniän lyhenemisestä ja jotkut tavat taas parantavat kehon kestävyyttä, vaikka viime kädessä päivien määrät onkin suuremmissa käsissä.
Itse en ole vielä saanut sellaista tietoa tupakoinnin aiheuttamasta äärimmäisestä haitasta, jonka vuoksi olisin tullut sen lopettaneeksi. Olen kuullut lisääntyneistä riskeistä moniin asioihin, mutta kertomiseen riskien lisääntymisestä se on jäänyt, eikä senkaltaista minuun uppoavaa "vedenpitävää dataa", jossa kerrottaisiin tupakoinnin aukottomasti ja varmasti tai lähes varmasti surmaavan ihmisen, niin tällaista en ole saanut. Mikäli sairastuisin tupakoinnista johtuvaan vakavaan sairauteen, minua tottakai harmittaisi ja ehkä paljonkin, etten ole pitänyt parempaa huolta terveydestäni. Koen, että tupakointi on terveysriski itselleni ja muille jotka polttavat, mutta tiedän että on olemassa myös kymmeniä ja satoja muita terveysriskejä. Tiedän, että tupakointi on monissa asioissa melko suuri terveysriski, mutta olen tietoinen myös muistakin melko suurista terveysriskeistä (vaikken rupea niitä järjestykseen laittamaan). Mikäli tietäisin, että kyseessä on aukottomasti surmaava aine, pitäisin ilmanmuuta tupakointia syntinä, mutta silloin se surmavaikutus olisi jo varmaan havaittu aikapäiviä, satavuosia sitten. Mielestäni siis tupakoinnin pelkän lisääntyneen terveysriskin perusteella ei voi vielä määritellä jotain synniksi, koska silloin luetteloon pitäisi lisätä monia muitakin aineita tupakan lisäksi.
Olen sinänsä ajatellut oikeudekseni kertoa itse kokemistani tupakoinnin positiivisista puolista. Mielestäni olisi omituista, jos saisi puhua vain tupakoinnin negatiivisista puolista eikä positiivista. Samalla periaatteellahan ei sopisi puhua vaikka suklaansyönnin positiivisista puolista.
Olen huomannut, että nykyään monet ihmiset eivät suosita tupakanpolttoa tai pidä sen suosittamisesta, ja tästä syystä en ole kyllä itse halunnut tässä polton aloittamista suosittaa. En suosittele polttamaan enkä olemaan polttamatta, en mieluiten ota kantaa asiaan. Suositan että jos joku haluaa polttaa, hakekoon tupakkia ja polttakoon, ja jos joku ei halua polttaa, jättäköön hakematta ja olkoon polttamatta.
Tämä menee toistoksi, kun kirjoitan nyt vähän väsyneenä pikkutunneilla. Mutta en suosittele ketään aloittamaan tupakointia, enkä suosittele raskaana olevia aloittamaan tupakointia. Mikäli raskaana oleva tupakoija valittelee tupakan tarvettansa, voin hyvin sanoa, että ei se muutama tupakka nyt vielä mitään haittaa.
Alle 18-vuotiaille en ole toimittanut savukkeita, joskus minua on kaupan edessä joku nuorison edustaja tullut puhuttelemaan että hakisinko heille savukkeita, mutta olen aina, kautta linjan pidättäytynyt hakemasta. Jos alle 18-vuotias Jumalan Siionin jäsen tupakoi, en osaa pitää automaattisesti hänen uskon tilannettaan heikkona, vaan mielestäni hän voi kaikesta huolimatta olla aivan normaalisti uskomassa. Mikäli minulta kysytään yksittäistä savuketta jossakin tilanteessa, en ole pitänyt tapanani tiedustella kysyjän täysi-ikäisyyttä, koska en ole kokenut yksittäisen savukkeen luovuttamista erityisen vaarallisena. Askillisten hakemisesta olen pidättäytynyt. Alle 18-vuotiaalla on lain lisäksi esivaltana omat vanhemmat, ja mikäli vanhemmat ovat kieltäneet lapseltansa tupakoinnin, on alle 18-v tupakointi neljännen käskyn rikkomista.
Jos huomaan tupakoijan kokevan terveysvaivoja, pyrin ilman muuta kehottamaan häntä lopettamaan tupakoinnin. Minä en vielä ole kokenut varsinaisia terveysvaivoja, mutta jos alan joskus niitä kokea, niin ehkä alan sitten miettiä, että voisikohan sen lopettaa.
Jos istuskelen jossain seurueessa, ja kaivan askista tupakkaa, saatan kohteliaisuussyistä kysyä muilta seurueen jäseniltä, että "saisiko teille olla?" Käsittääkseni näin on kysytty ennenkin, vielä sinäkin aikana kuin tupakoinnin terveyshaitat ovat jo olleet tiedossa.
Yritän tupakoitsijana olla olematta suuremmaksi harmiksi niille, jotka eivät pidä tupakan savusta. Tupakoimattomilta toivon tiettyä toleranssia savun suhteen, sillä ei hajun tai jokusen savupilven nenään osuminen vielä minkäänlaista terveyshaittaa aiheuta. Itse jos olen tiiviissä olosuhteissa, kuten vaikka istun notskilla, niin siirryn tupakoinnin ajaksi aivan luonnollisesti vähän kauemmaksi polttamaan, etten polttele ihan toisten nenän vieressä. Muutoinkin sosiaalisissa tilanteissa tarkkailen aktiivisesti tuulen suuntaa, että mihin suuntaan savu kulloinkin kulkee. Pyrin polttamaan sillain asettuneena, että tuuli kuljettaa savun poispäin muista paikalla olevista henkilöistä. Mielestäni tuollainen kuuluu normaaleihin kohteliaisuusnormeihin.
Ei tulis heti mieleen puhallella savua toisia päin, vaikka ne toiset olisivat tupakoitsijoita itsekin. Kyllähän tupakoitsija itsekin haistaa, että se savu haisee pahalta. Tupakkahan ei aineena maistu siltä, jolta se savu haisee, vaan esim. itsekään en voi sietää tupakan savun hajua sinänsä, ja jos minua päin tulee tupakan savua hetkenä jolloin en itse polta, siirryn syrjään savun tieltä. Tässä mielessä toimin tupakoimattomien tavoin.
Kannatan tupakointia siinä mielessä, että mielestäni niiden jotka haluavat tupakoida, on suotavaa saada tupakoida siinä määrin kuin he tahtovat, ilman yli äyräiden menevää paheksuntaa tai rajoitusten määrää. Tupakoimattomilla taas on suotavaa olla oikeus raittiiseen ilmaan, ilman altistusta savulle. Mielestäni kärjistyksiä suuntaan ja toiseen pitäisi välttää. Tupakoitsijan on nöyrryttävä siihen tietoon, että enää ei eletä entisaikaa, että nykyään ei enää ole lupaa polttaa linja-autossa, junassa tai vaikka Ry:n sisällä seurapenkissä, vaan on noudatettava tiettyä rajoituksia, jotka yhteiskunta asettanut on. Tupakoimattomien taas olisi mielestäni myös osattava nöyrtyä siihen, että ei se nyt ihan maata kaatava juttu ole, jos silloin tällöin jostain päin tulee tuulen mukana vähän tupakinsavua omaan nenään (kuten nyt vaikka alakerran parvekkeelta tai ohikulkijalta). Eiköhän se passiivinen tupakointi tarkoita hieman jatkuvampaa altistusta kuin satunnaisia savun hönkäyksiä.
Jonkun mainitsemista Ry:n tupakkapaikoista vielä sen verran, että itselläni nyt melko vähä kokemus monenkaltaisista erilaisista sosiaalisista tilanteista on, mutta pienen kokemukseni perusteella voin esim itse muistella, kuinka nimenomaan Ry:n tupakkapaikka on ollut se paikka, jossa on tullut puhetta tiestä ja matkasta, jossa on tullut evankeliumia sekä itse pyydettyä että pyytäville sitä jaettua. Nimenomaan tupakkapaikka on myös ollut alkuna monille arvokkaille tuttavuuksille, joita saanut olen. En kuitenkaan vietä tupakkapaikalla läheskään koko aikaani, vaan suurimman osan ajasta olen ollut ihan sisätiloissa "hollilla", mutta huomattavasti vähäisemmät ovat siellä sisällä olleet tilanteet, joissa on tullut puhetta tiestä tai matkasta, vaan useammin siellä on pintaraapaisun puolelle mennyt. En tiedä, onko tuo sitten ollut vain sattumaa, mutta jostain syystä omalla kohdallani on monesti käynyt noin.
Tuossa tuli jotain hajanaisia ajatuksia joita asiasta olen ajatellut. En tiedä, selvittivätkö ne yhtään tätä tilannetta.